Sipin wanhat kolikot

Aina Hua Hinissä käydessä on pakko poiketa katsomassa, mitä Sipi Siljamäki tällä kertaa puuhaa.

Kaikki alkoi noin 12 vuotta sitten, kun Hua Hinin yötorin varrella astuimme sisään Susanna -nimiseen ravintolaan, jossa olimme kuulleet joka ilta klo 18.00 soitettavan ensin Thaimaan ja perään Suomen kansallislaulun. Sittemmin on ravintolan paikka ja nimikin muuttunut ainakin neljä kertaa, mutta nyt näyttää siltä, että Siljamäet ovat löytäneet kodin soi 94:llä pitämästään ravintola Happy Pigistä.

Sipi sen sijaan ei vuosien varrella ole muuttunut yhtään. Jos ei tekeillä ole Angry Birds -aiheisia pipoja ja muita neuleita, niin sitten teetetään Suomi -konepistoolien kopioita puusta paikallisella puuseppämestarilla. Nyt ovat vuorossa vanhat kolikot.

– Meillä on täydellisiä kolikkosarjoja joka vuodelta ei ainoastaan isoisän, vaan vielä hänenkin isoisänsä ajoilta saakka. Kaikki kolikot, mitä sinä vuonna on Suomessa lyöty, Sipi sanoo.

Hän kertoo puuhastelleensa talven 2020-2021 aikana kolikoiden parissa niitä keräilevän taiteilija Timo Ruotsalaisen kanssa ja oppineensa ystävältään Timolta yhtä ja toista.

– Timon ideahan nämä kolikkosarjat alunperin ovat. Minä vain toteutan oppimestarini ideaa, Sipi tarkentaa.

Koronatalvena 20-21, kun ravintolan pitäminen Hua Hinissä tai missään muuallakaan Thaimaassa ei todellakaan kannattanut, lähti Sipi Suomeen tekemään mitä ikinä työtä vain löysi. Perhe piti elättää ja ravintola säilyttää parempia aikoja odotellessa.

– Ei se mukavalta tuntunut ripustaa jotain ulkomainosta kaatosateessa tien poskeen tai yrittää syödä jäätynyttä hernekeittoa metsässä, mutta kun on tarpeeksi pakko, niin sonnikin poikii, Sipi tuumaa.

– Mutta sitten Timo alkoi työllistää minua näiden kolikoiden kanssa. Kolmeen otteeseen sen vuoden aikana.

Siljamäen tehtävänä oli lajitella kaikki Ruotsalaisen valtavasta kolikkokokoelmasta löytyvät kolikot erilleen ja rakentaa niistä nyt myynnissä olevia kolikkovuosikertatauluja.

Eli ne ovat sinun tekemiä nuo kaikki vuosikertataulut?

– Juu, Sipi vahvistaa, mutta Timon ohjeiden mukaan. Se tietää vanhoista rahoista ja etenkin kolikoista niin paljon, ettei mitään rajaa. Lisäksi se on rakennellut niistä taideteoksia, joista yksi on jopa Guinnesin ennätysten kirjassa.

Mies esittelee juuri äskettäin Hua Hinissä käyneen Timo Ruotsalaisen hänelle ja vaimolle tuomaa lahjaa, joka on kolikoista rakennettu viisi kiloa painava iloinen sika, happy pig. Sen jälkeen hän esittelee syystäkin ylpeänä toisen maailmansodan aikaista kolikkoa, johon on lyöty Adolf Hitlerin kuva. Kolikon arvo on viisi valtakunnan markkaa, fünf Reichmark!

Kerro nyt vielä, mihin ihmeessä sinä olet varastoinut kaikki ne kolikkosarjat vuodesta 1864 aina tähän päivään saakka? Niitähän on varmaan pikkuista vaille penkeleesti?

– Ei se niin mene, ravintoloitsija hymähtää. Minulla on täällä malliksi jokunen kolikkosarja, mutta toimitukset tehdään Suomesta käsin. Nämä kun ovat sellainen lahja, mitä ei moni tässä maailmassa anna tai saa. Kaikki lahjan saajan syntymävuotena Suomessa painetut kolikot. Täällä ravintolassa minulla on hinnastot ja tavaranäytteet ja täällä tehdyt tilaukset toimitetaan edelleen Suomeen, josta ne lähetetään vastaanottajalle ilman erillisiä postikuluja.

Äijä tuntuu tietävän, mistä puhuu, joten kysäisemme kokeeksi vuoden 1934 kolikkosarjasta. Montako kolikkoa sinä vuonna lyötiin ja minkä hintainen sellainen olisi?

Sipi vilkaisee hinnastoa.

– Kaikkiaan kuusi erilaista kolikkoa ja hinta on 80 euroa. Pannaanko pakettiin?

Siitä lähti kätevä joululahja vanhalle isäukolle Lahteen.