Eilen olikin kiireinen päivä, kun meidän piti saada todistus rakennustyömaastamme, jotta saisimme kotiosoitteen, jonne paikallinen PEA (Provincial Electricity Authority) voisi alkaa toimittaa sähköä.

Jo maanantaina Luck oli käynyt viemässä Baan Sieon kunnantalolle meidän rakennuspiirustuksemme tarvittavine liitteineen ja tiistaina 16.1. meidän oli määrä saada sieltä paperi, jossa todistettiin meillä olevan tekeillä pieni talo kylän alueella. Söimme lounasta kaikessa rauhassa vuokramökillämme Akat Amnuaissa ja lähdimme vähän kello 13 jälkeen ajamaan 11 km:n matkaa Baan Sieon kunnanvirastoon kyselemään papereidemme tilannetta.

Yläkerrassa olikin kaikki valmiina, allekirjoitukset ja leimat papereissa, joten ei muuta kuin alakertaan kassalle maksamaan.

– 67 bahtia, kiitos, sanoi ystävällinen nainen alakerran asiakaspalvelutoimistossa.

Mistä maailmassa ne keksivätkin näitä hintoja? 67 bahtia? Kuinkahan monta työtuntia joltain valopäältä on mennyt tuonkin hinnan laskemiseen?

Baan Sieon kunnanvirasto.

Kaivatun paperin kanssa sitten Na Wa‘n kylälle, jossa on eräänlainen maakunnan (Amphoe) alueellinen Land Office. Sieltä saimme kunnanviraston paperia sekä rakennussuunnitelmia vastaan ensimmäisen version talonkirjastamme (House Book), joka tulisi vielä kokemaan muutoksia ennen rakennustöiden loppumista tontillamme. Tässä vaiheessa ei maksanut mitään.

Sitten saman kylän toisella puolella, kuinkas muutenkaan, sijaitsevalle PEA:n aluetoimistolle, jossa sitä talonkirjaa vastaan voitiin tehdä sähkösopimus nyt jo meidän uuteen kotiosoitteeseemme. Sekin homma hoitui viidessä minuutissa. Eikä maksa mitään ennen kuin sähkömittari on asennettu.

Ihmettelin siinä pitkin iltapäivää, kun kaikki virastoasiointi oli kuin toisesta maailmasta Pattayaan verrattuna. Ei mitään jonoja missään, ystävällisiä ja palvelualttiita ihmisiä, joista kukaan ei antanut ymmärtää tarvitsevansa lahjuksia prosessien nopeuttamiseksi. Sähkäritkin lupasivat löytää tiensä tontillemme jo seuraavana päivänä.

Immigrationissa asioinnista ehdin jo viime viikonloppuna kertoakin. Ei jonoja, ei juurikaan muita asiakkaita ja nopea sekä ystävällinen palvelu.

Täältä saatiin Talonkirjan ensimmäinen versio.

Pohjoisten provinssien matkamme alkaa olla tavoitteessaan, sillä kotiosoitteen, House Bookin, veden ja sähkön saamisen lisäksi pääsimme omin silmin näkemään sekä paalutustyöt että valuvaiheen alkamisen.

Se oli viime perjantaita, kun rakentaja ilmoitti, että valuvaihe on valmis alkamaan ja nyt tarvittaisiin lisää rahaa tälle työmaalle. Ennakkoon sopimamme aikataulun mukaisesti lähetimme toisen 120.000 bahtin suuruisen maksusuorituksen, joka Nordean tiliotteen mukaan oli tällä kertaa 3.219,03 euroa. Itse asiassa lähetetty summa oli 120.350 bahtia, kun viime lähetys jäi pankin kulujen vuoksi 350 bahtia vajaaksi. Puuttunut summa maksettiin rakentajalle käteisenä tontilla ensimmäisen kerran tavatessamme.

Kun sunnuntaina 14.1. kävimme tontilla katsomassa valutöiden edistymistä, oli siellä melkoinen kuhina käynnissä. Rakennusfirman porukkaa oli kuuden henkilön verran. Osa teki betoniraudoitteita, osa valuhommia ja yksi sementtiä. Lisäksi tontilla ahersi vielä Luckin nuorempi veli kastelemassa niitä Villa Coconutsille nimensä antaneita kookospalmuja, papayapuita ja muita kasteltavia kasveja.

Rakennustöiden ajan tonttia ympäröi vielä tällainen lehmiaita -mallinen kyhäelmä, mutta jahka talon rakentaminen saadaan valmiiksi, on kunnon kiviaidan vuoro.

Pohjoisen retkemme päättyy tänään keskiviikkona 17.1, mutta sitä ennen on vielä pidettävä rakentajan kanssa palaveri, jossa sovitaan LINE -yhteyden perustamisesta, jotta voimme sen avulla seurata rakennustöiden etenemistä ja seuraavien laskujen lankeamisajankohtaa. Lisäksi Luckilla on miehelle viemäröintiin ja sisustusmateriaaleihin liittyvää asiaa.

Mutta ei tämä suinkaan tähän jää. Luck aikoo nimittäin palata paikalle noin kahden viikon kuluttua ennen Suomeen paluutaan ja minut on nakitettu käymään joskus maalis-huhtikuun vaihteessa. Saatan tarvittaessa siirtää Suomeen paluutanikin nyt kaavaillusta huhtikuun puolivälistä jopa toukokuulle, mikäli tilanne työmaalla sitä vaatii. Mikäli ei vaadi, niin palaan Suomeen suunnitellusti minäkin ja tontille sitten, kun Villa Coconuts on kokonaan valmis.

Lisää tästä rakennusprojektista seuraavan kerran tammi-helmikuun vaihteessa ja sen jälkeen maalis-huhtikuun vaihteessa ellei mitään yllättävää satu. Tämä kun on Thaimaa.

Auringon laskiessa Luck näkyy luopuneen vietnamilaishatustaan.