Kuka tiesi, että Thaimaan johtava suolantuottaja onkin Phetchaburi eikä Samut Songkhram tai Samut Sakhon?

Phetchaburin suolantuotannon ytimessä on Ban Laemin alue, jota paikalliset kutsuvat nimellä Suolafarmien tie. Se kulkee Cha-Amin ja Samut Songkhramin väliseltä rantatieltä Khlong Khoniin, Bang Tabuniin ja Ban LaemiinHua Hinistä Suolafarmien tielle ajettaessa mennään Cha-Amista rantatietä pitkin kohti Phetchaburia ja siltä tieltä käännytään suuntaan Ban Laem.

Vaikka suurin osa suolan tuottamisesta keskittyykin vuoden kuumimpiin kuukausiin maalis- ja huhtikuuhun, on monien suolafarmien toiminta tänä päivänä ympärivuotista. Ban Laemiin saavuttaessa on hyvä aloittaa orientoituminen paikallisesta Salt Barn Café‘sta, joka jo itsessään on jonkinlainen nähtävyys sekin.

Vanhasta suolavarastosta kahvilaksi muutettu paikka tarjoaa paikallisia eväitä ja kylmiä sekä kuumia juomia kullekin makunsa mukaan. Näköalat ympäristön suolatiloille poikkeavat kaikesta totutusta. On tuulimyllyä, keinua, bambusiltaa jne.

Salt Farm Café’n tunnelmia.

Kahvilan yhdessä nurkassa toimivasta Salt Farm University -nimisestä infopisteestä saat enemmän tietoa erilaisista suolatyypeistä ja niiden tuotantoprosesseista. Siellä saa myös käsityksen siitä, kuinka tärkeää suolan tuotanto on alueen taloudelle.

Tarkista kahvilan aukioloajat vaikka Facebookista ennen kuin lähdet päiväretkelle. Ainakin keskiviikkoisin kahvila on suljettu.

Suolan tuotanto on samanlaista alkutuotantoa kuin esimerkiksi marjanpoiminta tai kalastus. Ilman näitä ihmisiä kaiken maailman materiaalikierron konsultit ja alivaltiosihteerit saisivat etsiä itselleen ihan oikeita hommia.

 

Suolaa, suolaa, enemmän suolaa…