Mae Phimin legenda

Teksti: Ilpo Luoma-aho, kuvat: TAT

Laem Mae Phimin syntyhistoriassa meidän on mentävä ajassa taaksepäin nykyisen Bangkokin pohjoispuolella sijaitsevaan Ayutthayan kuningaskuntaan ja asetettava aikakoneeseen vuosiluku 1765.

Täällä eli onnellista elämää Phim -niminen nuori neito isänsä, alueen kuvernöörin Suphanburin Phan kanssa. Phim oli isän ainoa tytär ja äiti kuoli kun Phim oli vasta pieni lapsi.

Eräänä päivänä burmalaiset päättivät valloittaa ainakin maan pääkaupungin. Sota kesti kaksi vuotta 1765-1767. Isä aavisti pahinta ja totesi Ayutthayan olevan liian heikko puolustautumaan vahvan armeijan hyökkäykseltä. Hän olikin oikeassa, sillä sodan päättyessä vuonna 1767 Ayutthayan kuningaskunta lakkasi olemasta.

Voi kuvitella, että tuohon aikaan tavallinen kansa oli turvassa, koska heitähän tarvittiin jos jonkinlaiseen työhön ja palveluksiin, mutta valtaapitävillä seuraukset valloituksissa olivat varmaankin karuja. Niinpä kuvernööri päätti pelastaa tyttärensä ja itsensä todennäköiseltä kuolemalta.

Pakosuunnitelma aloitettiin kuvernöörin pukeutumisella tavalliseksi kylänmieheksi nimeltä Ta Pan ja Phim naamioitiin puolestaan pojaksi. Mukaan kerättiin myös läheisiä ihmisiä ja astrologilta saadun ennustuksen mukaan lähdettiin itään, sillä siellä oli tähtien mukaan mahdollista täyttää pakolaisten toiveet. Varoituksen sanatkin lausuttiin sillä matkalla oli odotettavissa vaaroja yllin kyllin.

Merimatka alkoi Samut Prakanista dzonkki -tyyppisellä aluksella ja astrologin ennustuksen mukaan purjehdittiin itään. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Sammookissa ja siellä kerättiin ruokaa ja vettä pitkän merimatkan tarpeiksi. Phim antoi veneen ohjaajalle toiveet tulevasta asuinpaikasta; siellä tulee olla riittävästi ruokaa ja vettä sekä sopiva luola useammallekin ihmiselle. 

Matka jatkui Khao Sam Mukin kautta Samae Saniin. Täällä kohdattiin kapea veneväylä Laem Samae Sanin ja Sattahipin saarten välissä ja siellä kovan myrskyn voimasta vene törmäsi kallioon ja sen pohjaan tuli paha vuoto. Matkustajat ja vene kokivat kovia, mutta onneksi korjaus- ja lepopaikka löytyi läheltä. 

Matka jatkui jonkin ajan päästä ja sen aikana pysähdyttiin monella saarella ja rannalla ilman että niistä yksikään olisi miellyttänyt Phimiä.

Lopulta, kun merimatkaa oltiin tehty n. 300 kilometriä, veneen ohjaajaa käskettiin rantautumaan niemelle. Legendan mukaan Phim oli sanonut, että hänestä tämä on ihanteellinen paikka asua. Täällä on paljon ruokaa ja vettä saatavilla sekä tarpeeksi suuri luola asunnoksi koko porukalle. Niinpä seurue asettui aloilleen ja aloitti uuden elämän turvallisessa ja kauniissa kylässä.

Myöhemmin eräänä päivänä Phim huomasi, että hänen isänsä oli kadonnut. Etsinnöistä huolimatta häntä ei löydetty ja surullinen Phim asettui pieneen luolaan meditoimaan. Muutama päivä myöhemmin Phimin ystävät menivät sinne ja löysivät hänet kuolleena rauhallisessa istuma-asennossa. 

Kyläläisten rakastaman Phimin muistoksi rakennettiin hänen nimeään kantava pyhättö. Kun nouset sen huipulle ja katsot länteen, voit nähdä kuinka Phim seurueineen rantautui yli 250 vuotta sitten tänne ja asettui nauttimaan elämästä. Helppo varmasti kuvitella, koska sitähän me teemme tänäänkin.

Myöhemmin lisänimen Mae (äiti, suom.) saanut Phim jätti perustamansa kylän lisäksi vielä yhden legendan elämään: jos haluat lapsen, niin pyydä sitä häneltä rukouksessa. Toive toteutuu usein kaksosina ja heillä kaikilla on pieni punainen syntymämerkki muistona Mae Phimistä.

—–

INFO

Mae Phimin pyhäkkö sijaitsee Mercure-hotellin takana olevalla niemellä. Sinne pystyy kävelemään rantaa pitkin ja moottorikäyttöisillä pääsee, kun kääntyy oikealle heti hotellin jälkeen rannalta päin tultaessa.

Lähteinä on käytetty Thaimaan turistipalvelun nettisivuja, Wikipediaa, oppaita sekä mielikuvitusta.