Lehmänkauppaa

Todettakoon heti alkuun, ettei lehmänkauppoja ainakaan tällä kertaa tarvinnut tehdä, sillä kaupitteilla ollut lehmä oli jo myyty.

Maalla syntynyt Luck oli jo saanut minut vakuuttumaan siitä, että lehmä on hyvä sijoitus ja kymmenen lehmää vielä parempi.

– Kaksi vasikkaa irtoaa noin 70.000 bahtin (n. 1.850 eur) hinnalla ja kun kyse on lihakarjasta, niin puhdasta voittoa kertyy täysikasvuisista otuksista vähintään 60.000 bahtia lehmää kohti kaikkien kulujen jälkeen. Työtä ja huolenpitoahan ne vaativat, mutta velipoika on luvannut muiden lehmiensä ohella hoitaa niitä, jos saa puolet tuotoista, Luck kertasi tätä lehmänkauppakuviota aikoinaan. Tunsin itseni Juha Sipiläksi sote -uudistuksen pyörteissä.

– Mutta jos ne lehmät kerran ovat niin hyvätuottoinen sijoitus, niin minkä ihmeen takia veljesi haluaa niitä meille myydä, ihmettelin.

– Sen tytär aloittaa yliopisto-opinnot Udon Thanissa ja syksyä vasten tarvitaan nyt käteistä rahaa, kuului vastaus. Ensimmäinen vuosi kun aina on se kaikkein kallein.

Elämänne tilaisuus. Vain meiltä, vain teille ja vain tänään, ajattelin.

Tämänaamuinen juttutuokio Tongchain kanssa sai ajattelemaan asioita uudemman kerran vaikkei meillä mitään varsinaista kaupantynkää enää näissä lehmäasioissa ollutkaan. Niiden kylähääjuhlien yhteydessä jo tutuksi tullut kaveri kertoili maatilataloudesta ja siihen liittyvästä ansaintalogiikasta täysin ilman myyntipaineita ja sai vakuutettua, ettei näitä hommia sentään aivan turhaan tehdä. Farmaria suuresti huvitti, kun kysyin mitä tukia hän saa valtiolta maatilatalouden harjoittamiseen.

– Minä en kuule Gizmo tiedä millaisessa maailmassa sinä olet kasvanut, mutta kyllä täällä Thaimaassa se on kaikille selvää, että mitään yritystoimintaa ei kannata edes aloittaa, jos siihen vielä valtion tukeakin tarvittaisiin. Enkä minä sitä paitsi edes tiedä mistä semmoisia ylipäätään voisi hakea. Saako niitä Suomesta ja voinko minäkin hakea? Onkos teillä siellä muitakin tukia haettavana?

En viitsinyt jatkaa aiheesta. Onhan se ihan järjetöntä, että ensin maksetaan hirveät verot, joilla palkataan virkamiehiä lukemaan erilaisia tukihakemuksia ja päättämään kenelle palautetaan hänen omia rahojaan ja kuinka paljon. Onkohan kukaan ikinä laskenut kuinka paljon Suomen julkinen sektori säästäisi rahaa, jos erilaisten tukien ja lisien sijasta voisi tämmöiset rahat vähentää suoraan verotuksesta tietyn taulukon mukaan? Näin menetellään hyvin pitkälti esim. Ranskassa. Tulipahan taas mokattua. On velipojalla kylillä kertomista jahka me täältä lähdetään.

– Mutta älä huoli vaikka meiltä nämä kaupat nyt jäivätkin tekemättä. Lokakuussa on seuraavan kerran vasikoita kaupan ja mikäli silloin haluat vaikka vain yhden, niin saat minun sinulle valitsemani yksilön hintaan 35.000 bahtia.

Tästä Tongchaista vielä sen verran, että mies oli häissä niin eri tavalla pukeutunut kuin kotioloissaan, että vasta siellä farmillansa oivalsin hänen olevan juuri se sama veli, joka ennen kasvatti sikoja. Farmi oli muuten ihan ennallaan, mutta sikala vain oli muuttunut navetaksi. Ilmeisesti isommista eläimistä saa isommat katteet.

Olen tässä nyt pitkin iltaa koittanut löytää sisäistä cowboytani, mutta hiljaista on ollut. Ehkäpä meistä ei oikein ole lehmänkauppoihin?