Norsun uskotaan menehtyneen taistelussa saamiinsa vammoihin.
Löytö tehtiin sunnuntaina 18.2. Huai Sat Yaissa. Löytäjä, 51 -vuotias palmutilallinen Sarawut Luangprabang otti välittömästi yhteyttä Nong Plubin poliisiin.
Sarawutin ilmoituksella oli arvaamattomia seurauksia, sillä sen johdosta paikalle lähtivät poliisin lisäksi Phetchaburin provinssin eläinsuojelualuehallinnon johtaja Somjet Chantan sekä samaisen organisaation eläinlääkäri, Kaeng Krachanin kansallispuiston johtaja, rajavartiolaitos, poliisin erikoisjoukot sekä provinssin poliisin todistusaineiston kerääjät. Paikalle päästyään he arvioivat eläimen iäksi 20-25 vuotta ja painoksi n. 2.000 kg.
Norsu löytyi palmuviljelyksiä reunustavasta ojasta.
Elefantin nahka oli paikka paikoin kuoriutunut pois. Lisäksi sillä oli syvä haava vatsassaan ja toinen vasemman korvan takana. Sen arveltiin olleen kuolleena noin kolme päivää ennen löytymistään. Eläimen ruho skannattiin metallinpaljastimella, mutta luoteja siitä ei löytynyt. Ryhmän jäsenet päättelivät tästä norsun kuolleen toisen norsun kanssa taistellessa saatuihin vammoihin.
Tutkimuksen jälkeen eläin haudattiin asianmukaisesti kauhakuormaajaa apuna käyttäen. Hautauksen jälkeen alue vielä desinfioitiin.
Joskus ääneenkin mietin, mine matkani Thaimassa suuntautuisi, jahka sinne rohkenen lähteä? Eräs iäkäs rouva sanoi arkaillen, että Hua Hinissä minä olen käynyt. Sain sentään yhden paikan, jossa suomalainen oli varmasti käynyt. Parin kuuluisimman lisäksi. Ja että sieltä vierailisin Khon Kaenissa, kun osaisin matkustaa maassa. Nopeasti käsitykseni laajeni, kulkuneuvoja lähtee kaikkiin mahdollisiin suuntiin.
Elefantti tiesi jopa enemmän, eläinlääkäriin se ei ehtinyt. Oli ehkä turvautunut vääriin tovereihin? Artikkeli herätti ajatuksia. Sekin. Sururuno, jonka olen aiemmin kirjoittanut: Kävelen / edestakaisin / portin (tai ojan) kanta puolta. / Avoimen portin, sanot / ehkä ja ehkä / hymyilet. / Kellot soivat, / kellot / soivat.