Kiirehän siinä meinasi tulla, kun ensin piti aamulla päivittää nettisivuja, seurata yön uutisvirtaa, käydä normaaliin tapaan pesulalla katsomassa tarvitaanko siellä mitään ja jaella vielä vähän kirjoja ennen Hua Hinin laivalle lähtöä klo 12.
Onneksi olin jo edellisenä iltana pakannut kaiken valmiiksi, joten ei kun kassi käteen ja menoksi. Meininki Bali Hain satama-alueella oli tutun kaoottista ja laivan check-in -tiskille jonottaessa sain todeta väkeä olevan laivalle tulossa huomattavasti enemmän kuin viime syyskuussa. Sisällä laivassa sain sitten todeta tilaa edelleenkin olevan reilusti. Se on yllättävän iso paatti.
Jälleen kerran kyyti oli tasaista. Tokihan merellä maininkeja on – sitä sanotaan merenkäynniksi – mutta niistä töyssyihin liittyvistä kauhutarinoista en taaskaan nähnyt jälkeäkään.
Uutuutena turistiluokassa oli kaikille matkustajille jaettu ilmainen vesipullo.
Tällä kertaa matka-aika oli hieman yli kaksi tuntia ja perillä Hua Hinin satamassa odotti matkan ensimmäinen yllätys. Paikalliset taksikuskit ovat nimittäin keksineet voivansa tehdä koko päivän tilin laivalta saapuvien matkustajien muodossa. Kinusivat ensin 300 bahtia kyydistä soi 88:lle ja suostuivat pitkin hampain 250 bahtiin vasta sen jälkeen, kun kerroin käyttäneeni alusta ennenkin ja tietäväni kyydin hinnaksi 250 bahtia, mikä sekin mielestäni on aivan liikaa moisesta matkasta.
Saapuminen Hua Hinin satamaan.
Opastivat rähjäiseen lavataksiin, jossa ennestään istui toinenkin matkustaja. No, kyllähän lavataksiin kaksi mahtuu, ajattelin, vaikka mistään tällaisesta ei kyllä ollut mitään puhetta.
Taksin lähtö viivästyi ja viivästyi. Kuskiakaan ei näkynyt missään. Kun hän lopulta ilmestyi meille, toi hän mukanaan kahdeksanhenkisen kiinalaisseurueen, jotka matkatavaroineen ängettiin samalle lavalle meidän kahden lavalla ennestään istuskelleen kanssa. Tunnelma alkoi lievästi sanottuna tiivistyä.
Taksin huristellessa kohti keskustaa en voinut olla laskeskelematta, että jos itse olin maksanut kyydistäni 250 bahtia, tuo toinen eurooppalainen saman ja nuo kiinalaiset ehkä 400 bahtia, niin se tekisi 900 bahtia yhdestä kyydistä. Ei hullummin, jos ajatellaan thaimaalaisen minimipäiväpalkan olevan 300 bahtia. Siihen päivän muut kyydit päälle. Luulisi tuollaisilla tienesteillä olevan varaa edes kunnon autoon.
Perillä sain vastata koko paikan henkilökunnan kysymyksiin aiheesta Luck.
- Missä Luck on?
- Miksei Luck tullut?
- Mitä? Onko Pattayalla niin paljon turisteja?
Alkutervehdysten ja tulokaljojen jälkeen olikin vuorossa majoittuminen tuttuun huoneeseen. Tavarat kassista kaappiin ja huoneen kampauspöydän virittely toimistokäyttöön. Sitten alakertaan wienerschnitzelille. Telkkarista tuli illalla ensin golfia Dubaista, sitten sprinttihiihdon maailmancupia Otepäästä ja vielä ampumahiihtoa. Liverpoolin ja Crystal Palacen välistä ottelua en enää jaksanut. Uni voitti.
Thaimaansuomalaisen Hua Hinin toimitus on tämän näköinen. Kuvasta puuttuu puhelin, jolla tämä kuva otettiin.
You must be logged in to post a comment.