Peten tarina jatkuu karanteenin jälkeen Pattayalla, josta tämä tilannekatsaus ennen maaseudun kutsuun vastaamista.

Viimeisenä yönä karanteenissa ei uni tullut, ei sitten millään. Vapautuminen ja oikea loman alkaminen oli niin lähellä, vaikkei karanteenissa olo mitään kärsimystä ollutkaan. Olin sopinut tutun lavataksin noutamaan tarkasti aamukuudelta, samaan aikaan check-outin kanssa.

Lyhyt toivelista, jonka olin kuljettajalle esittänyt joitain päiviä aikaisemmin, odotti kylmälaukussa auton takapenkillä. Oli epätodellinen tunne istua lavataksissa Pattayan rantakatua huristellen, tukka tuulessa hulmuten, auringon samaan aikaan noustessa.

Joitain myöhäisen yön tai aikaisen aamun kulkijoitakin oli liikkeellä ja reippaimmat aamuisella juoksulenkillä rantakadun kunnostetulla leveällä kävelybulevardilla. Ajoaika Na Kluasta kotiin Jomtienille oli harmillisen lyhyt kun liikennettä ei ollut lainkaan. Siinä kyydissä olisi viihtynyt kyllä pitempäänkin kaupunkia ja sen muuttunutta ilmettä ihmetellessä.

Ensimmäinen pävä ja oikeastaan toinenkin menivät omituisessa kepeässä vapauden huumassa. Muistikuvat ovat hetkittäisiä ja ajasta irrallaan vaikken miestä väkevämpää ylenmäärin ollut nauttinutkaan. Aikaisen uloskirjautumisen ansiosta oli välillä vaikea mieltää ollaanko menossa aamupäivässä vai alkuillassa. Ilahduttavan paljon ruokapaikkoja, ravintoloita ja baareja oli kuitenkin avoinna Jomtienilla. Jotkut hyvinkin täynnä, joissain oli väljempää. Tunnelma kaikkalla oli ystävällinen ja lämminhenkinen.

Helmi -baarissa ensimmäisenä päivänä herkuteltu jauhelihakastiketta muusilla on aina takuuvarma hyvän loman aloitus myös tulisesta Thai ruuasta pitävälle. Kiitos nimikaima Petelle & co!

Aikaisempaan verrattuna kadut ovat nyt kyllä hiljaisia. Siltikin, vaikka kuinka leipomon myymälä näyttäisi hiljaiselta ja suljetulta, on yrittäjä aamulla varhain pyöräyttänyt pienen taikinan, josta on tehty tuoreita sämpylöita ja patonkiakin halukkaille ostettavaksi.

Myös pikkukadun muovituoli-kulmakuppilassa loihditaan hetkessä tarjoilut kuntoon potentiaalisen asiakkaan saapuessa. Jos kylmäkaapissa ei juuri oikeaa virvokemerkkiä satu olemaan, niin viiden minuutin kuluttua sitä kyllä taas jo löytyy. Ruokalista lainataan naapurista ja ruoka tuodaan tuoreena pöytään tuota pikaa. Kaikki on kuitenkin tavallaan ennallaan, vähän pienemmässä mittakaavassa vain. Amazing Thailand!

Vaikka aika on nyt eri, yöelämää löytyy sieltä sun täältä vähintäänkin riittävästi ja jokaiseen makuun. Pattayan Walking Street on mittavan katuremontin kourissa ja monet toimijat pitävät siellä puotiaan kiinni viimeisimmän, vuodenvaihteen lockdownin jäljiltä. Monen paikallisen yrittäjän resurssit ja säästöt ovat palaneet parempien aikojen odotteluun eikä tulevaan high seasoniin asti ole enää varaa vuokria maksella.

Surullisia tarinoita tälläkin sektorilla on varmasti paljon. Ilta- ja yöelämän keskittymä on siirtynyt Soi Buakhaon ja LK Metron suuntaan ja siitä näyttäisikin ehkä kehittyvän uusi Walking Street, kun vanhasta walkkarista suunnitellaan laaturavintoloiden sävyttämää perhekohdetta.

Entiseen aikaan verrattuna iltaan lähteminen on nyt ajoitettava uudella tavalla jos meinaa lyhyen illan aikana kaiken ehtiä tekemään mitä oli suunnitellut. Ravintolat sulkevat ovensa tämän hetken ohjeistuksen mukaisesti klo 24.00 ja ne oikeasti sulkeutuvat silloin. Varmasti jostain jotain takahuonejatkoja voi löytää, mutta niihin osallistumista kannattanee miettiä kaksi kertaa. Paikallinen poliisi valvoo ja paikallistenkin keskuudessa tällaista toimintaa paheksutaan vallitsevassa tilanteessa. Parempi idea on viettää jatkot omilla suunnitelmilla hyvässä seurassa niin halutessaan.

Lomailijan kannalta hinnat ovat nyt kautta linjan edulliset. Hotelleilla on erittäin hyviä tarjouksia ja pitkäaikaisasumiseen paremmin soveltuvan condon saa kuukaudeksi puolella hinnalla aiempaan verrattuna. Tarjontaa on paljon.

Lavataksit toimivat normaalisti vaikkakin pienemmällä kalustomäärällä eikä autoa kauaa tarvitse tienreunassa odotella. Tavallisten taksien hinnat ovat äkkituntumalla puolittuneet. Matka Pattayalta Jomtienille on nykyään 100-150 THB, kun ennenvanhaan keskustelu alkoi aina 300 THB huitteilta, joskus ylempääkin.

Hintakehitykseen lienee olennaisesti vaikuttanut myös lisääntynyt kilpailu. Lataamalla sopivan apin puhelimeen, über -tyyppisen taksin tilaaminen on todella helppoa ja hinnan tiedät jo tilatessasi 1 Bahtin tarkkuudella. Tietenkään tippejä ei pidä unohtaa, mutta näistä syistä kulkemisen hinnat ovat nyt järkevällä tasolla. Vuokra-autojen hinnat pitkäaikaisvuokrauksessa ovat tippuneet ehkä 40 %. Ravintolassa syöminen on yhtä edullista kuin ennenkin, ja ruoka on sitä aitoa Thai herkkua.

Nyt kuitenkin matka suuntaa maaseudun rauhaan Isaaniin, Koillis-Thaimaahan, jota myös Thaimaan vilja-aitaksi kutsutaan.

Siellä elämänmeno on erittäin rauhallista ja seesteistä, todellinen downshiftaajan paratiisi siis. Kiirettä ei ole, ellet ehdoin tahdoin sellaista koita itsellesi tehdä.

Siellä elämisen perusasiat ovat aitoa arkea ja turha hössöttäminen on poissa. Jokaisesta kylästä ja kaupungista löytyvät aikaisen aamun markkinat ovat todellinen runsauden sarvi, josta saa päivän tuoreena kaiken mitä tarvitset, suoraan pientuottajalta ja valmistajalta. Sisaketin maakunta Isaanissa on maanlaajuisesti tunnettu herkullisimmista Durian- hedelmistään vulkaanisen maaperänsä ansiosta. Luonnon kauneutta ja koskemattomuutta löytyy koko Koillis-Thaimaan alueelta yllin kyllin, kuten toki niin monesta muustakin paikasta Thaimaassa.

Tulevina aamuina, kun herään kukon kiekumiseen, tiedän olevani ihan oikeassa paikassa.

Artikkelisarjan kolmannessa osassa Pete on luvannut kertoa enemmän elämästään “siellä aidossa Thaimaassa”.