Oletko huomannut, kuinka moni asia tänä päivänä on viime kädessä täysin median syytä?
Viimeisin esimerkki tulee jalkapalloilija Teemu Pukilta, joka meni antamaan harkitsemattoman lausunnon entiseen seuraansa ja skotlantilaiseen jalkapalloiluun liittyen. Asiasta nousi Skotlannissa luonnollisesti kohu, kun lähinnä vaihtopenkkiä viime aikoina Celticissä kuluttanut Pukki meni tölvimään liigan tasoa. Virheensä tajuttuaan Pukki sanoi tarkoittaneensa aivan muuta, mutta kun media vääristi asian. Siis media? Suomalaiset, skotlantilaiset ja tanskalaiset urheilutoimittajat käsittivät kaikki joukolla Pukin sanoman väärin ja menivät sitten julkaisemaan perättömiä juttuja? Eikä yksikään tajunnut mitä Pukki oikeasti sanoi? Ei yksikään?
Tai seksiriippuvainen ulkoministeri, joka himosta vavisten lähetti valtion virkakännykällä veronmaksajien piikkiin yli sata vonkausviestiä monissa julkisuuden liemissä marinoidulle tanssitähtöselle ja joutui lopulta eroamaan. Hänkin kertoi joutuneensa median vainoamaksi eikä varmaan tänäkään päivänä tajua tehneensä mitään väärää.
Muista median vainoamista tulee mieleen ex -pääministeri, joka “pyytämättä ja yllättäen” sai vaalien alla haltuunsa luottamuksellisen muistion, jota menestyksekkäästi käytti vaaliaseena pääkilpailijaansa vastaan pääministeritiellään ja se demariministeri, joka rahaliittoneuvottelujen alla meni möläyttämään vastapuolelle millä markan kurssilla Suomi on valmis euroon liittymään. Kukaan ei kai koskaan saa tietää montako kymmentä miljardia tuo möläytys on suomalaisille veronmaksajille tullut maksamaan, mutta julkisuudessa kumpikin marttyyri julistautui mediapelin uhriksi.
Vähintäänkin pikkuasioiden paisutteluun media syyllistyi nostaessaan asian esiin silloin, kun alle 3.000 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja oli demariministerin mielestä pienituloinen ja silloin, kun kokoomusministerin mielestä alle 2.600 euroa kuukaudessa ansaitsevia on maassamme häviävän pieni joukko. Kiittäisivät onneaan, ettei suomalaismediassa revitty otsikoita siitä, kuinka paljon taksiseteleillä ja päivärahoilla melskaava tuhlariporukka on vieraantunut tavallisen palkansaajan todellisuudesta. Siitähän näissä “median ylilyönneissä” todellisuudessa on kysymys. Ei mistään muusta.
Epäolennaisia asioita media nosti esiin ainakin Kehittyvien Maakuntien Suomi -uutisoinnissa ja ihan vaan sen takia nähtiin muutama lahjusoikeudenkäynti, virastaeroaminen ja julkkisrakentajalle tullut vankilatuomio. Onnekkaammat selvisivät ehdollisella. Mikäli media olisi keskittynyt “oleellisiin asioihin” ja noudattanut “maan tapaa”, niin ei näitäkään tuomioita kai ikinä olisi nähty.
Ja Perussuomalaisten rökälevoitto viime eduskuntavaaleissa oli sekin median masinoima juttu. Kaikki yleisönosastokirjoituksissa julkaistu “vihapuhe”, valtapuolueisiin kohdistunut “poliittinen ajojahti” ja valtakunnanpolitiikan “kokonaiskuvaa vääristelevä” kirjoittelu satoi kaikki suoraan Persujen laariin. Eihän asia oikeasti voi olla niin, että niin moni suomalainen äänestäjä ajattelee juuri niin kuin Persut vaalien alla puhuivat. Eihän?
Jään odottamaan sitä päivää, kun joku pankista tai vakuutusyhtiöstä miljoonia kavaltanut talousrikollinen jää kännissä kiinni lapsipornosta Hollannin Antilleilla ja sanoo Suomeen palattuaan joutuneensa median ajojahdin kohteeksi. Sitten sekin oli median syytä.