Thaimaa ja Vietnam ajautumassa riisisotaan?

Thaimaan hallituksen suunnitelma myydä kaikki kahdeksan miljoonaa tonnia varastoissa lojuvaa riisiä vielä kuluvan vuoden aikana on saanut vietnamilaiset riisinviljelijät varpailleen. Kuinka käy maailmanmarkkinahintojen? Entä Vietnamin riisinviennin?

Viet Hung Co on Vietnamin riisintuottajien keskusjärjestö, jonka johtaja Nguyen Van Don kertoi riisinviennin vetäneen vielä viime kuussa, mutta markkinoiden hiljentyneen huomattavasti toukokuun loppua kohti tultaessa. Toukokuun viimeisellä viikolla ei johtajan mukaan kirjoitettu ainuttakaan vientisopimusta Vietnamilaisesta riisistä. Hänen mukaansa tämä johtuu yksinomaan vietnamilaisen riisin kalleudesta verrattuna Thaimaan “poistomyyntihintoihin”. Kun tähän lisätään vielä Thaimaan myyneen juuri viime kuun lopussa pilaantunutta riisiä teollisuuden tarpeisiin 44 miljoonalla dollarilla niin on selvää, että vietnamilaisten mielestä jäljet johtavat sylttytehtaaseen eli Thaimaa on vastuussa Vietnamin riisinviljelypiireissä orastavasta kriisistä.

Johtaja Dang Thi Lien tukkuliike Long An Foodstuff Co:sta puolestaan kertoo vietnamilaisen riisin vientihintojen tänään olevan 5 – 10 dollaria tonnilta kalliimpaa kuin thaimaalaisen. Jos tukkukauppaa vientimaihin käydään esimerkiksi 100 tonnin erissä, niin erosta tulee huomattava. Voidakseen kilpailla Thaimaan riisin kanssa täytyisi vietnamilaisten kiireen vilkkaa alentaa vientihintojaan, mutta Vietnamissa on riisin hinta nousussa, eikä johtaja Thi Lien pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa Vietnamissa tuotettu riisi olisi kalliimpaa vietnamilaisille kuin ulkomaalaisille. Tässä voisi suomalaisillekin maataloustuotteiden vientimiehille olla vähän ajattelemisen aihetta.

Kiinassa on kehitelty lukuisia uusia riisilajikkeita. Tässä korjataan kiinalaista superriisiä.

Molemmille maille tärkeä tulonlähde

Risi on vehnän jälkeen maailman toiseksi eniten tuotettu viljatuote, jota yli puoli maailmaa syö samalla tavalla kuin suomalaiset perunoita. Etenkin Aasian maissa se kuuluu jokapäiväiseen elämään ja jossain muodossa miltei jokaikiseen ateriaan. Merkittävä ominaispiirre riisille on se, että vain noin seitsemän prosenttia koko maailmassa tuotetusta riisistä päätyy maailmanmarkkinoille. Loput syödään tuottajamaissa.

Niinpä vaikka Kiina onkin maailman ehdoton ykkönen 197 miljoonalla vuosittain tuotetulla riisitonnillaan, on se viejistä vasta kuudes, sillä ainoastaan 1,5 miljoonaa tonnia riitti vientiin viimeksi tuotetun tilaston mukaan. Maailman suurin riisin viejä onkin yllättäen Thaimaa, joka tuottajista on sijalla seitsemän 33 miljoonalla tonnillaan, mutta vientiin riittää Thaimaan riisistä peräti 10 miljoonaa tonnia. Vietnamin vastaavat luvut ovat tuottajana viides (39 milj. tonnia) ja viejänä toinen (6 milj. tonnia). Kun Thaimaan aie myydä kahdeksan miljoonaa tonnia varastoissa lojuvaa riisiä ulkomaille tämän vuoden aikana suhteutetaan etenkin noihin vientilukuihin, voidaan hyvin ymmärtää vietnamilaisten huoli riisinsä vientinäkymistä.

Maailmanmarkkinoille päätyvällä riisillä on pyritty torjumaan mm. Afrikan nälänhätää.

Riisi – enemmän kuin elintarvike

Aasian maissa on kansoja, jotka eivät mitenkään voisi edes kuvitella elämää ilman riisiä. Esimerkiksi Thaimaassa on erillinen riisin jumala, jota palvotaan ja jolle annetaan uhreja sekä riisin kylvökauden että korjuukauden alkaessa hyvän sadon varmistamiseksi. Olisikin jännä nähdä suomalaisten perunanviljelöiden venyvän samaan. Vietnamilaisille riisi puolestaan on eräänlainen elämän symboli. Ilman riisiä ei kertakaikkiaan ole elämää. Riisi symboloi työtä, ravintoa ja yleistä hyvinvointia. Onnellisuutta.

Tai kuten suomalainen kirjailija Raimo Tuoriniemi, joka on naimisissa thaimaalaisen puolisonsa kanssa, eräässä kirjassaan totesi: “Pohjois-Thaimaassa päivä päättyy aina riisipalaveriin.”