Samuilaisessa sairaalassa

Ystävänpäivänä salilta palatessani istui Clubin pihalla turistihenkilö, joka ilmeisemmin keräili itseään muutaman oluen ja sauhun merkeissä mopolla kaatumisen jälkimainingeissa.

Oikeasta kädestä ja jalasta nahka ikävästi rullalla, ja myöhemmin häntä puhutellessani havaitsin oikeassa pohkeessa olevan ruman, peukalon mentävän rei`än. Ehkä shokkitilasta, mahdollisista mielenterveysongelmista tai silkasta välinpitämättömyydestään hän oli sitä mieltä, että toimenpiteitä ei tarvita.

Onhan se selvää, että jos täällä on senttejä syvä reikä jalassa ja illalla menee nukkumaan, ei välttämättä tarvitse herätä. Infektiot ja haavat suorastaan nauttivat helteestä ja auringosta.

Ilmeni, ettei vakuutustakaan löytynyt ja lompakko oli majapaikassa toisella puolella saarta, pyörä oli kohtuullisen ajokelpoinen. Koska aikaa minulla riittää, hankin taksin orastavasti vastustavalle saksalaiselle.

Kuski saapui, ja oli ilmeisesti Clubilla tuttu kuljettaja. Ensimmäinen pikkuruinen klinikka ilmaisi, ettei ole resursseja eikä taitoa näin pienessä paikassa tuollaista reikää hoitaa, ja koska vakuutusta ei ollut kuin pyörässä, suuntasimme paikalliseen sairaalaan hieman syrjemmälle saarta.

Aulassa oli tiski, muutama tuoli odottaville ja peremmällä useampi sairaalasänky ja yhdet verhot eteen. Tiskin takaa näkyi lasikoppihuoneeseen, jossa oli ovi auki tähän yhteiseen tilaan. Siellä lepäsi useampi potilas, osa letkuissa ja osa ilman.

Ilmeisen avoimesti siinä kaiken kansan silmien alla toimittiin ja hoidettiin, kuitenkin sairaalamainen desinfiointiaineen tuoksu leijui ilmassa. Lisänä mahdollisesti suitsukkeen tai ilmanraikasteen aromatiikkaa.

Tullessa oli myös suuri odotusaula avoimesti osittain ulkosalla, ja lensipä lintukin sinne meitä viihdyttämään. Osa potilaista ja omaisista odotti myös ”ulkona”. Ambulansseja Thaimaasta löytyy, tosin enemmän turistialueilla kuin maaseudulla.

Aulaan saapui odotusaikana mm kolme kolarissa ollutta tyttöä sekä ilmeisen huonovointinen vanhempi munkki saattoväkineen. Prioriteetit toimivat myös täällä, akuutit ensin ja loput myöhemmin.

Vietimme aikaa sairaalassa kokonaisuudessaan kolme tuntia. Mitä tähän kolmeen tuntiin sitten sisältyi ja mitä tuli hinnaksi?

Sisälsi potilaalle vettä, röntgenkuvan jalasta, haavojen puhdistuksen ja jalan tikkauksen. Myös antibiootit ja kipulääkkeet pääsin hakemaan tiskiltä maksun jälkeen, kun toveria vielä paikkailtiin.

Hintaa koko keissille tuli hieman vajaa 2000 bahtia, karkea 50€. Lääkärin paperi, lappu mahdollista vakuutusta varten ja ohjeet antibiootteihin ja kipulääkitykseen. Itsehän kuvittelin, kun röntgenkuvaa otettiin, että puhuttaisiin sadoista euroista. Kuljettajani kertoi, että hänen viikkonsa sairaalassa maksoi paikallista rahaa sata tonnia, noin 2.600 euroa.

Hoidon hinta ei siis ole mahdoton täällä paikallisellekkaan, eikä valkoiselle pienet haaverit vakuutuksetta kaada taloutta mahdottomasti. Toki, jos olet palasina kadulla vailla vakuutusta, saattaa olla, että siihen jäät.

Vielä 23-vuotta sitten kaikki sairaalapalvelut maksoivat paikalliselle 30 bahtia. Tämän kuulin paikalliselta ystävältäni, ja tänä päivänäkään paikalliset eivät maksa juuri mitään, vaikka saisivat syövän. Se hoidetaan parilla eurolla.

Sairaalassa myös hammaslääkäripalvelut ovat ilmaisia, mutta usein ihmiset käyttävät mahdollisuuksien mukaan klinikoita.

Suurempi sairaala esimerkiksi Chiang Maissa asioidessani, oli huomattavasti hulppeampi ja hienompi kuin yksikään Suomessa vierailemani. Kansainvälistä osaamista, alle kahdessa tunnissa parit röntgenkuvat, useampi lääkärin konsultaatio ja tukilasta ranteeseen alle 70 €.

Paremmin ja nopeammin kuin Suomessa olen koskaan kuullut toimittavan rannekipujen kanssa, ei käsketty kotiin syömään buranaa. Tarkistettiin, hoidettiin, selvitettiin sekä painotettiin, että jos ei helpota, on tultava takaisin. Tämä tosin lie yksityinen sairaala, jossa paikalliset käyvät vakuutuksen kanssa.

Olen erittäinkin positiivisesti yllättynyt Thaimaalaisen terveydenhuollon tasosta, en tarkalleen tiedä mitä oikein odotin, mutta parempaa se oli kuin mielikuvat siitä.

TIT