Thaimaan Suomalaisella on Suomen päässä thaimaalaisia ravintoloita testaava ryhmä, johon kuuluu yksi thaimaalainen, yksi suomalainen ravintola-alan ammattilainen sekä hänen pitkään lentoemäntänä toiminut puolisonsa.
Tämä kaikki johdatuksena siihen, että jos thaimaalaisia ravintoloita voi arvostella Suomessa, niin miksei suomalaispaikkoja voisi samaan tyyliin arvostella Thaimaassa?
Niinpä kokosimme testiryhmän, jonka jäsenistä avustajamme Risto ja edustajamme Christina velmuilevat tuossa pikkukuvassa. Kohteeksi valitsimme vielä Jomtienin ulkopuolella suhteellisen tuntemattoman ravintola Pigletin, joka sijaitsee Soi Welcomella ja on siinä suunnassa tunnettu erinomaisista kanansiivistään.
Ruokaa odotellessa kuviin pääsi myös paikan isäntä Nasu (oik.)
Marssimme keskiviikkona 15.3. mitään etukäteen ilmoittamatta kolmen hengen porukalla sisään Pigletiin, kävelimme biljardipöydän ohi ruokapöytään ja sanoimme tarjoilijalle haluavamme kolmeen kertaan noita kanansiipiä
– Pienempi annos, kiitos.
Pigletin erikoiseen liittyy toinenkin erikoisuus. Paikkaa emäntänsä kanssa isännöivä Nasu nimittäin tekee ne itse. Ilmeisesti on niin, että jos isännän täytyy vastata aterian laadusta, niin sitä laatua on sitten hyvä ylläpitää aivan omin käsin.
Ja ei kun pötyä pöytään…
Siinä ruokaa odotellessa saimme huomata ravintolassa olevan myynnissä ainakin Suomesta tuttuja makeisia ja näkyy noilla salmariakin olevan tarjolla. Päätimme oitis tilata ruokailun jälkeen yhdet. Ruokien saapuessa saimme todeta niiden odottelun kannattaneen.
Kuulemistamme ennakkohuhuista poiketen näihin siipiin ei ole käytetty tamperelaisen Siipiveikot Oy:n kehittämää kastiketta, vaan resepti on talon oma. Arvailujen varaan jäi, miten ne siivet oli saatu niin meheviksi, että syöminen oli paitsi vaivatonta, niin myös erittäin maukasta.
Eivät ne kananlihat suorastaan tippuneet luiden ympäriltä, mutta irtosivat todella helposti. Kaiken maailman järsiminen ja kaluaminen on näiden kanssa tarpeetonta. Annoksen täydensi vielä sen viereen tarjoiltu kasvislautanen erilaisine dippikastikkeineen. Ei näitä turhaan ole kehuttu.
Näitä syötiin suu messingillä koko aterian ajan.
Kaiken lisäksi sitä ruokaa oli todella riittävästi. Kolmesta tilaamastamme annoksesta saimme syötyä ehkä kaksi. Suurin piirtein yksi annos jäi vielä syömättä ja Nasu tuli tarjoamaan meille loppuja kotiin vietäväksi. Olimme kuitenkin niin täynnä, että ajatuksiinkaan ei enää ruokaa mahtunut, joten kiitimme tarjouksesta ja tilasimme sen sijaan ne salmarit ruokaa sulattelemaan.
Jos nyt jostain pitää ruveta nipottamaan, niin ravintolan sisustus ei ole samalla tasolla kuin sen tarjoama ruoka.
Mutta tänne tullaan toistekin, oli yhteinen päätös.
You must be logged in to post a comment.