Thaimaan toimitusministeriö ilmoitti jokin aika sitten, että uuden ulkomaalaisille suunnatun maahantulomaksun käyttöönotto “jää uuden hallituksen päätettäväksi”.

Kyseessä on se ulkomaalaisille suunnattu 300 bahtin suuruinen maahantulomaksu, jonka avulla “ulkomaalaiset vakuutetaan ja Thaimaan turistikohteita kehitetään”, kuten virallinen liturgia kuuluu. Toivottavasti maan uusi hallitus uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä maksun kanssa soutavat ja huopaavat päättäjät kaikki sisimmässään tietävät: matkailutuloista riippuvaisen maan ei missään nimessä tulisi tällaisten maksujen avulla ohjata ulkomaalaisia turisteja naapurimaihin.

Sillä onhan se tosiasia, että mikäli kyseinen maahantulomaksu olisi niin erinomainen keksintö kuin virallinen liturgia väittää, niin olisihan se jo aikoja sitten otettu käyttöön ja poliitikot suorastaan kilpailisivat siitä, kuka pääsee sanomaan keksineensä tuon nerokkaan ajatuksen. Keksijän ilmoittautumista odotellessa voidaan todeta hankkeen 10. lykkäyskerran rajan lähestyvän kovaa vauhtia, mikäli vielä seuraavakin hallitus aloittaa sen kanssa vetkuttelun.

Mitäs jos laitettaisiin tuohon passintarkastusjonon ja taksijonon väliin vielä maahantulomaksujono?

On totta, että jossain Japanissa samanluontoinen maksu on käytössä, mutta se on myöskin totta, ettei Japani elä riisinviljelystä ja turismista. He tuovat teollisuuttaan Thaimaankin maaperälle mm. siksi, ettei oma maa voi olla kokonaan yhtä suurta teollisuusaluetta.

Thaimaalaisten uskosta ja innosta omaan asiaansa näiden maahantulomaksujen suhteen kertonee eniten se, että vaikka sen kanssa on sämpläilty jo useamman vuoden ajan, ei kukaan ole vielä esittänyt toteuttamiskelpoista suunnitelmaa maahantulomaksujen keräystavaksi lentokentillä, satamissa (150 bahtia) ja maarajoilla (150 b).