Sotilashallinnon jatkuvat toimenpiteet kaaoksen ja korruption kitkemiseksi tästä koko ajan kohenevasta maasta saivat jatkoa Bangkokissa, jossa kaikki jalankulkua haittaavat myyntikärryt määrättiin poistettavaksi jalkakäytäviltä.

Harva meistä on rautaa, sanotaan. Niinpä nämä joka aamu Bangkokin katukuvaan ilmestyneet nuudeli- ja tom yam -vaunut ovatkin vuositolkulla olleet niin hinta-/laatutietoisten paikallisten kuin seikkailunhaluisten turistienkin suosimia einehtimöitä, mutta rajansa kaikella. Esimerkiksi Ekkamain linja-autoasemalle pääseminen lähimmältä Sky Train -asemalta on viime vuosina ollut jalankulkijalle lähes ylikäymätön paikka sillä sen verran on rautaa rajalle kasaantunut. Aromirikasta paria sataa metriä ovat lisäksi sävyttäneet vielä arpojen myyjät ynnä muut katukaupustelijat. Vakuutuksia tai käytettyjä autoja ei sillä välillä ainakaan Thaimaansuomalaisen tietojen mukaan vielä ole tyrkytetty.

Katujen ruokavankkurit jakavat mielipiteitä. Kadunmiehen mielestä ruokavaunut ovat osa thaimaalaista identiteettiä: ruoka on halpaa, itse ruokailu muodostaa oman sosiaalisen katukulttuuritapahtumansa ja sitä paitsi se on myös tunnetusti erittäin hyvää. Viranomainen puolestaan näkee ruokavankkureissa luvattoman yrityksen, jonka hygieniapuolessakin on parantamisen varaa ja joka haittaa liikennettä. Näissä merkeissä katujen puhdistaminen kaikista mausteista on aloitettu Thonglorin alueelta Bangkokissa 7.4. Puhdistukset eivät koske ainoastaan ruokien myyjiä, vaan kyytiä saavat myös aurinko-/sateenvarjokauppiaat, ylihintaisten arpojen myyjät jne. Operaation arvostelijat, joista valtaosa kuuluu sotilashallinnon syrjäyttämän ns. punapaitahallituksen kannattajiin, sanovat ruokavankkurien ja muiden katukaupustelijoiden katoamisen käyvän kaikkein eniten köyhän kansan kukkarolle. He sanovat, ettei kaikilla kerta kaikkiaan ole varaa syödä ravintoloissa tai asioida IKEAssa.

Parhaimmillaan katukeittiöt muodostavat ihan viihteellisen makujen maailman.

Parhaimmillaan katukeittiöt muodostavat ihan viihteellisen makujen maailman.

Kaikki sotilashallinnon yritykset puhdistaa Thaimaata korruptiosta, prostituutiosta, laittomasta yritystoiminnasta tai ihan mistä tahansa ovat toistaiseksi olleet luokkaa ”raapaistiinpa pintaa”, mutta virallinen Thaimaa antaa edelleen kovia lausuntoja. Boontham Huiprasert, joka vastaa juuri Thonglorin alueen hallinnosta Bangkokissa, sanoo puhdistusten jatkuvan ”niin kauan kuin tarve vaatii”. Hänen mukaansa kukaan ei oikein näytä huomanneen kuinka paljon jätettä nämä luvattomat katukauppiaat kioskeineen tuottavat liikennehaittojen lisäksi.

Maksavat myyntipaikoistaan

Ensimmäisessä vaiheessa noin 90 pyörillä liikkuvaa myyntikojua sai lähteä Thonglorin katukuvasta ja sittemmin operaatio laajeni myös naapurikaupunginosiin. Boonthamin mukaan kauppiaat häädetään sakon uhalla. Sakon suuruus on 2.000 bahtia/päivä.

– Ei siitä mitään tule, että liiketilastaan vuokraa maksavan kauppiaan liikkeen edessä mellastaa joku toinen, joka ei maksa vuokraa, vakuutuksia, veroja eikä mitään muutakaan. Joku järjestyshän tähän yhteiskuntaan on saatava, Boontham sanoo.

Ruoka- ja muidenkin kioskien pitäjät puolestaan kertovat joukolla maksavansa myyntipaikoistaan vuokraa ikään kuin pöydän alta kaupungin eri viranhaltijoille, joiden ”suojeluksessa” he sen maksun perusteella sitten ovat ainakin olevinaan. Bangkokissa onkin julkinen salaisuus, että kaupungin ”varjotaloutta” pyörittävät kaupungin viranomaisten lisäksi myös korkea-arvoiset poliisijohtajat ja jopa armeijan edustajat. Asiasta kysyttäessä Boontham ilmoitti, ettei ole tietoinen moisesta ja ettei semmoinen varmaankaan kovin yleistä ole.

Suchin Wannasutr (47) kertoo myyneensä paistettua porsaanlihaa myyntikärryistään Thonglorin jalkakäytävillä jo yli 20 vuoden ajan ja maksavansa ”myyntilupaa” 1.000 bahtia kuukaudessa. Saman summan, jonka muutkin hänen tuntemansa katukaupustelijat kuukausittain maksavat. Kiristyneen valvonnan johdosta hän on nyt aikeissa avata ihan oikean ravintolan noin 1,5 km päähän nykyisestä myyntipisteestään. Kavereiksi 35.000 bahtin kuukausivuokraa tulee samaan liiketilaan jakamaan kolme kollegaa, joihin hän on vuosien mittaan Bangkokin kaduilla tutustunut.

– Täytyy pysyä näissä hommissa, kun minulle on vuosien mittaan kehittynyt päivittäinen kanta-asiakaskunta, hän kertoo. Possua paistetaan niin kauan, että nuorinkin tenavista saa koulunsa loppuun ja sitten se on minun osaltani ohi. Meinaan muuttaa pois Bangkokista ja palata kotipuoleen, hän kertoo. Ei tämä mitään herkkua ole.

"Tämä mitään herkkua ole!"

”Tämä mitään herkkua ole!”

Tagged with →  
Share →
%d bloggers like this: