Suomen syystalvi on ihanaa rekikeliä – rahalla ei pääse eikä hevosella. Päätin lähteä takaisin käväisemään maassa, joka oli toiminut jonkinlaisena kotinani usean vuoden ajan. Valmistauduin erityisesti nyt tällä kertaa turrena Thaimaan lomaani. Erityisesti panostin lentoon.

Viimekertaisen, heinäkuisen ikävän Finnairin kokemuksen jälkeen päätin etsiä lentovaihtoehtoja kaikilta muilta lentoyhtiöiltä. Qatar Airways lentää vaihdon kautta Bangkokiin. Lennot oli buukattu täyteen. Norwegianin aikataulut ja muut lentoehdot tuntuivat epämiellyttäviltä. Ei SAS.

Jos sain viimeksi Suomeen mennessäni kyseenalaista ja tylyä palvelua Finskiltä, otin silti riskin ja käytin pisteitäni lipun ostoon. Syteen tai saveen. Nöyryytys se on kai korkeintaan? Käsi ei toivottavasti “tärise” taas? Siitä edellisestä lennosta tarkemmin tästä linkistä. Tarinan karu loppuosa puolestaan löytyy täältä.

Tein tarkan suunnitelman miten toimin: Täytin kaikki laukkuni tagit hyvissä ajoin kotona, ei tarvitsisi stressata lähtöselvityksessä. Tällä kertaa myös pukeuduin epäsiististi. Verkkarit ja t-paita. Ei suoria housuja, ei nahkakenkiä, ei pikkutakkia.

Hermostutti jo taksissa. Mitä jos ne sanovat nyt, etten kelpaa bisnesluokkaan pukeutumiseni takia?

Helsinki – Vantaalla hikoilin jo jännityksestä.
– Bangkokiin, kiitos, sanoin virkailijalle.

Nainen katsoi hymyillen ja totesi, että jos menisin Kiinaan tai muualle kuin Thaimaahan pitäisi lipussa lukea kaikki kolme etunimeä.
– Mutta eihän ne kaikki mahdu lippuun, sanoin.
– Ei se mitään. Se ensimmäinen ristimänimi riittää.
– Kai mä nyt pääsen sinne?
– Joo, toki pääset. Mutta ensi kerralla käytä sun ekaa etunimeä.

Pyyhin hikikarpaloita otsaltani. Eka testi läpäisty.

Loungeen.

Koska viimeksi Thaimaasta Suomeen matkatessani olin vesiselvä, päätin tehdä “käänteiset”. Kunnon pohjat ennen koneeseen nousua.
– Onhan tässä varmasti alkoholia, kysyin baaritiskillä olleelta neidiltä, joka oli sekoittanut valmiiksi muutamia mehevän näköisiä drinkkejä.
– On niissä kaikissa, todella. Olisitko halunnut alkoholitonta?
– En todellakaan, vastasin.

Parempi lentää kunnon pierussa, tuumin. Jos jään portilla pois koneesta, on ketutus sitä paitsi lievempi.

Kymmenen lasillisen jälkeen oli jo aika rientää koneeseen. Vaapuin portille verkkareissani ja tukevassa holissa.
– Tervetuloa lennolle, totesi iloinen lentoemäntä. Paikkasi on tuolla etuosassa. Haluatko alkujuomaksi appelsiinimehua vai samppanjaa?
– Samppanjaa, vastasin.

Matka sujui mainiosti. Palvelu oli hymyilevää ja ruokaa ja juomaa riitti.

Nyt tiedän miten Finskillä lennetään perisuomalaisittain.