Päivi Stranden, teksti

Stranden ja Jorma Soini, kuvat

Viidakkovuodet vaihtuivat koulunkäyntiin Thaimaassa.

Oli kulunut lähes päivälleen vuosi siitä, kun Myanmarin rajan tuntumaan avattiin koti rajaviidakosta pelastetuille, osin isättömille ja äidittömille, burmalaislapsille. Oli hyvä aika käydä katsomassa, mitä kotia ylläpitäville vanhemmille ja vähän yli 30 lapselle kuuluu.

Ratchaburin maakunnassa sijaitsevan Suan Phuengin mutkaisia teitä ajeli alkuvuodesta kolmen pikkubussin kolonna täynnä matkustajia ja avustustarvikkeita. Yhden auton kuskin penkillä istui lastenkotiprojektin rahoittaja Juha Timonen, joka parhaiten tunnetaan Pattayan ja koko Thaimaan suurimpana suomalaisrakentajana. Kahden muun auton kyydissä ohi vilistäviä, turistienkin suosimia maisemia katseli parikymmentä Pattaya Suomi -seuran jäsentä.

Timonen on lastenkodin rakennuksen lahjoittamisen lisäksi sitoutunut toimittamaan säännöllisesti ruokaa sekä muita tarvikkeita, jota suuren lapsijoukon arjen pyörittäminen vaatii. Myös rahaa tarvitaan. Pattaya Suomi -seurallekin lastenkoti on yksi sen hyväntekeväisyyskohteista. Tällä kertaa myös tuusulalainen Elämän tähden ry oli pakannut kyytiin tavaraa, jonka tarkoituksena oli erityisesti lasten ilahduttaminen. Myöa Pattayan Kotikirkko tukee lastenkotia. Timosen ohjaamassa autossa yhtenä matkustajana oli Kotikirkon pastori Risto Vierula.

Juha Timonen (vas.) ja Risto Vierula ovat tuttuja kävijöitä lastenkodilla. Taustalla lasten pappi-isä puolisoineen.
Juha Timonen (vas.) ja Risto Vierula ovat tuttuja kävijöitä lastenkodilla. Taustalla lasten pappi-isä puolisoineen.

Thaimaalaisten pakolaisleirien olosuhteet eivät ole hääppöiset

Vierulan rooli on ollut tärkeä, jotta vaikeissa oloissa elänyt lapsikatras ylipäätään on saanut paremmat oltavat. Vierulalle burmalaispakolaisia varten Pohjois-Thaimaahan perustetut leirit olivat käyneet ennestään tutuiksi ja joissakin niistä hän oli aikaisemmin vieraillut mys Timosen kanssa. Näky ei ollut mairitteleva, vaikka leirien ylläpitäjänä on yleensä YK.

Myöhemmin Vierula kuuli Myanmarista tulleista lapsista, jotka elävät Suan Phuengissa, vain vajaan 200 kilometrin päässä Bangkokista.

Paikallisen kristillisen kirkon pappi vaimoineen asutti vuosia hatarissa majoissa viidakosta hoteisiinsa ottamiaan lapsia. Varaa parempaan ei ollut. Vaikka ollaan Thaimaassa, sää vuoristoisella alueella on ajoittain hyvinkin kylmä. Kun avustustyötä alettiin käynnistellä suomalaisvoimin, ei lapsilla ollut käytännössä juuri mitään. Elämän edellytysten rakentaminen piti aloittaa lähes tyhjästä.

Lasten ja heitä auttavan papin perheen ahdingosta kuultuaan Juha Timonen totesi lyhyesti, että tälle asialle voisi tehdä jotain, joten hän pani toimeksi. Timosen toimiston arkkitehti piirsi asianmukaiset lastenkotitilat ja hankki rarvittavat rakennusluvat. Timosen mukaan tähän kolmisen miljoonaa bahtia maksaneen lastenkodin rakentamiseen käytettiin noin 2,3 miljoonaa bahtia Timosen yrityksen, Siam Oriental Tradingin varoja. Valuuttakurssista riippuen Timosen lahjoitusosuus oli vajaat 60.000 euroa. Se on paljon rahaa, mutta toisaalta vähän, jos ottaa huomioon miten suuren parannuksen se toi lasten elämään.

Alkuun lapsia vähän jännitti.
Alkuun lapsia vähän jännitti.

Joillakin mittareilla mitattuna lasten elämä on nyt mallillaan

Kun suomalaisten autot tammikuussa kaarsivat lastenkodin pihaan, vastassa oli hieman varautunut lapsikatras sekä papin perhe, johon vanhempien lisäksi kuuluu aikuinen poika. Suomalaisena on kai liikaakin tottunut kaikenlaisiin hoitajakiintiöihin ja henkilökunnalta vaadittaviin koulutuksiin. Kolmen aikuisen pyörittämä lastenkoti ja sen hyvin käyttäytyvät lapset tuntuukin siksi lähes ihmeeltä. Vastaavia luultavasti löytyy Thaimaan maaperältä enemmänkin.

Tunnelma vapautui vähitellen, kun lapset pääsivät esittämään vieraita varten harjoittelemaansa ohjelmaa. Oli laulua ja soittoa. Vasta äskettäin kotiin lahjoitetut viulut ovat olleet taitaviksi soittajiksi osoittautuneiden lasten ahkerassa käytössä.

Tervetuloesitysten jälkeen oli vuorossa päivän tärkein osuus, autojen tyhjentäminen avustustarvikkeista. Se oli selvästi lapsille etukäteen osoitettu tehtävä. Riisisäkit, nuudelipussit, ruokaöljykanisterit, pesuaineet ja kaikki muu tarpeellinen oli hetkessä kannettu katoksen suojaan ja sisätiloihin.

Palkkioksi aherruksesta jokainen sai pikkupussin perunalastuja ja purkkapaketin. Oli ikimuistoinen hetki nähdä kuinka kaikki lapset kiittivät pienestä lahjasta kauniilla thaimaalaistavalla kummartaen ja kädety yhteen liittäen.

Lastenkodin seinälle oli kiinnitetty päiväohjelma, jossa huomiota herätti erityisesti päivän varhainen aloitus puoli viideltä.

– Maaseutu hiljenee kuudelta illalla, Risto Vierula totesi varhaista ylösnousua ihmetelleille.

Vierula pitää lastenkotiin päätyneitä lapsia erityisen onnekkaina, sillä viidakossa he olisivat lähestulkoon oman onnensa nojassa.

Tärkeä merkitys on myös sillä, että pastori-isä on saanut hankittua lapsille nk. puolikasväestökortin. Se mahdollistaa burmalaislapsille pääsyn thaimaalaiseen kouluun.

Lastenkotivierailulla nähtiin monlaisia kohtaamisia.
Lastenkotivierailulla nähtiin monlaisia kohtaamisia.

Vierailijat keräsivät hetkessä rahat kahteen vesisäiliöön

Rajan molemmin puolin elävät ihmiset kuuluvat kareenien vuoristokansaan, joista Thaimaan puolella suuri osa on baptisteja. Heillä on myös oma kielensä, jota papin perhe ja lapset puhuvat. Koulussa lapset ovat lisäksi oppineet thaita.

Osa ensimmäisistä lastenkodin lapsista on jo lähtenyt maailmalle ja jatko-opintoihin. Tällä hetkellä nuorin talon lapsista on viisivuotias, muutamat isommat jo teini-ikäisiä.

Toiminnan miehenä Timonen sai suomalaisten vierailun aikana toimeenpantua keräyksen, jonka tuotoilla lastenkodin käyttöveden saatavuus voidaan turvata. Pappi-isä ilmaisi huolensa kuivan kauden akuutista vesipulasta, jolloin saatavilla oleva vesi ei riitä lasten tarpeisiin, vaikka rakennus onkin liitetty kylän vesijohtoverkkoon. Timonen laskeskeli, että jos jokainen lahjoittaisi 1.000 bahtia (n 25 €), niin talon seinustalle saataisiin kaksi paisuntasäiliötä, jotka poistaisivat vesiongelman.

Yksi jos toinenkin suomalainen alkoi saman tien kaivella rahapussiaan ja niin saatiin kokoon 20.000 bahtia. Niillä lastenkoti voi hankkia kaksi säiliötä ja osa lahjarahoista jää vielä muihin akuuteihin hankintoihin käytettäväksi.

Lastenkodin avustaminen hyödyttää koko pientä kylää, jossa ainakin ulkoisesti elämä on hyvin köyhää ja vaatimatonta. Naapuriapu on hyvä tapa selviytyä päivästä toiseen. Kun lapset aikaisemmin asuivat tyttöjen talossa ja poikien talossa tarjoaa toinen niistä nyt hataran suojan viidakosta selviytyneelle lapsiperheelle. Toinen taloista purettiin uuden lastenkodin tieltä.

Kuorman purkamiseen osallistuivat kaikki lapset innolla.
Kuorman purkamiseen osallistuivat kaikki lapset innolla.