Parhaimmillaankin korkeintaan välinpitämättömäksi osoittautunut urakoitsija on muuttunut suorastaan laiskaksi toteuttamaan kaupungin kanssa sopimaansa urakkaa.

Tähän saakka tehdyn työn laadusta kertonee eniten se, että uusia viemäriputkia tien alle asentava urakoitsija ehti jo asfaltoida uudelleen 1,2 km mittaisen pätkän Ban Eurathonin asuinalueelta moottoritie nro 7:n liittymään Nakluassa ja avata sen viime marraskuussa, kun sama tienpätkä piti sulkea uudelleen sen sorruttua heti avaamisen jälkeen. Tuolloin urakoitsija väitti sadeveden vieneen maapohjan tien alta.

Samaisen urakoitsijan töiden jälkiä ovat reunoiltaan sortuneet viemärikaivot ja niiden kadonneet kannet, jotka ovat suorastaan hengenvaarallisia kaksipyöräisten kuljettajille. Se ei enää voi johtua sadevedestä, vaan yksinomaan työnjohtajien leväperäisyydestä. Sitä todistavat myös tiepinnantasolta reilusti alas- tai jopa ylöspäin sojottavat viemärikannet, joista jälkimmäiset eivät ainakaan poista vettä tieltä.

Tässä pitäisi olla kaksi suoraa ajokaistaa, mutta onkin yksi kiemurteleva.

Apulaiskaupunginjohtaja Manote Nonyai määräsi, jälleen kerran, tieosuuden purettavaksi ja kaikki viemärikaivot uusittaviksi. Tämä tapahtui viime marraskuussa.

Kun Manote sitten helmikuun 16. päivä tuli paikalle tekemään yllätystarkastuksen sai hän huomata, että juuri mitään ei oltu tehty. Tie suljettiin uudelleen niiden kaistojen osalta, joissa hengenvaaralliset viemärikaivot sijaitsivat ja erilaisten betoniporsas-, keila- ja puomijärjestelyjen jälkeen rautatien suuntainen tie muuttui lähinnä kapeaksi pujotteluränniksi.

Rautatien suuntaista tietyömaata on sikäli mukava seurata, että siellä tehdään töitä koko ajan, mutta mikään ei edisty, kun huonosti tehtyjä töitä pitää aina välillä purkaa ja aloittaa kaikki alusta. Kukahan tämän kaiken maksaa?

Apulaiskaupunginjohtajan yllättävä tarkastuskäynti osoitti kaiken työmaalla olevan edelleen täysin levällään.