Sen jälkeen, kun lauantaina annoin kännykkäni pois, olen Facebookissa, Twitterissä, tällä omalla sivustollani ja jopa ohikulkijoilta kadulla saanut kuulla, että minun toimittajana täytyisi olla ihmisten tavoitettavissa aina, kun joku asia heitä “ahistaa”.

Kävin sitten eilen maanantaina vaimoni siskolta kysymässä, että “näytähän vielä kerran sitä mun puheluhistoriaa”.

Omasta vanhasta luuristani näin, että olen vastaanottanut keskimäärin 30 puhelua joka ikinen vuorokausi ja selattuani soittohistoriaa saatoin todeta, että niistä 30 päivittäisestä puhelusta 90 % eli 27 puhelua oli sellaisia, joissa minulta pyydettiin jotakin. Siis 27 puhelua päivässä, 189 puhelua viikossa, 810 puhelua kuukaudessa ja 9.720 puhelua vuodessa!

Uskotteko, jos sanon suoraan, ettei kenenkään lompakko tällaista kestä! Melkein 10.000 puhelua vuodessa, joiden perusteella pitäisi ilmaiseksi lähteä tekemään jotakin.

Ja onko teidän, arvoisat lukijani, joukossa yhtä ainutta ihmistä, joka pitää järkevänä henkilöä joka raahaa mukanaan aparaattia, jonka kautta hänen pitäisi venyä 10.000 ilmaiseen työrupeamaan vuodessa?

Joku tolkku jumalauta pitää näissäkin hommissa olla ja ihan parissa päivässä olen tullut siihen tulokseen, että meille avataan lankapuhelin, johon soittaminen maksaa luokkaa kahdeksan euroa/minuutti. En tiedä vielä, onko semmoinen mahdollista Thaimaassa toteuttaa, mutta mikäli ilmaiseksi jotain haluatte, niin soittakaa vaikka Vierulan Ristolle tai Pattaya Suomi -seuraan ja on kai täällä joitain diakoniasäätiöitäkin olemassa.

Minä olen itsenäinen yrittäjä, jonka aika maksaa.