Kolme hyvää syytä käydä Nakhon Phanomissa.

Nakhon Phanom on aikojen saatossa Mekong -joen varrelle muodostunut kauppapaikka, jonne vielä tänäkin päivänä tuodaan jokilaivoilla kauppatavaraa mm. Vietnamista, Laosista, Myanmarista jne. Tarjolla on vaatteita, urheilutarvikkeita, lahjatavaraa, elintarvikkeita ja mitä nyt voisi kuvitella ihmisten kauppaavan kaakkois-aasialaisilla tavaramarkkinoilla. Tämä tuokin meidät avauskohteeseemme, joka on NKP -kauppakeskus jokivarressa.

Toki kauppakeskuksia ja markkinatoreja muualtakin kaupungista löytyy, mutta NKP on suosikkimme siksi, että sen välittömässä läheisyydessä tapahtuu kaikenlaista. On katusoittajaa, lasten leikkipuistoa, jokilaivaristeilyä jne. Sitä paitsi siinä rantatörmällä on hieno kävelykatu, jossa on mukava katsella joella liikkuvia aluksia ja poiketa vaikka johonkin kahvilaan miettimään seuraavaa siirtoa kaupungissa, johon Thaimaa jokirannassa olevan kyltin mukaan päättyy (pikkukuva).

Kuten tunnettua, on NKP lyhenne sanoista Neuvostoliiton Kommunistinen Puolue.

Täällä tavara ja erilaiset elintarvikkeet ovat vielä niissä hinnoissa, jotka Thaimaassa olivat voimassa 10-15 vuotta sitten. Esimerkkinä vaikka eräs suosikkisnackimme, joka thaimaalaisissa kaupoissa maksaa paikkakunnasta ja liikkeestä riippuen 50 bahtin molemmin puolin yhtä levyä kohti, ja on täällä pakattu kolmen levyn pakettiin, jota myydään hintaan 100 bahtia.

Samanlaiset aurinkolasit, joita Pattayan rannoilla kaupitellaan hintaan 200-250 bahtia kappale, maksavat täällä vain 50-80 bahtia. Jos jatketaan vielä yhdellä esimerkillä, niin miten olisi virveli? Vapa, kela, siima ja yksi uistin alkaen 250 bahtia (n. 7 €).

Oikeasti, menkää käymään. Jostain syystä thaimaalaisilla on tapana verrata Nakhon Phanomia Dubaihin, kun provinssi on kuulemma yhtä suuri pinta-alaltaan ja väkiluvultaan, mutta meidän kesken Nakhon Phanom on juuri julistettu Thaimaan Tuuriksi.

Harmiksemme kauppaterminaalin toinen kerros oli kiinalaisesta uudesta vuodesta johtuen suljettu, mutta kyllä ykköskerroksestakin taas yhtä ja toista löytyi.

Toinen nähtävyys, joka on hyvä käydä katsastamassa on mittasuhteiltaan uskomaton Mekong -joen Nakhon Phanomin kohdalla Laosin puolelle ylittävä maiden välinen kolmas Ystävyyden silta, Friendship Bridge 3. Se saa Tornionjoen yli Haaparannan puolelle kurottavan pohjoismaisen vastineensa näyttämään aika ponnettomalta vetäisyltä.

Rajakauppa Thaimaan ja Laosin välillä käy vilkkaana kaikkien neljän Ystävyyden sillan molemmilla puolilla ja se on selvästi otettu huomioon sillan suunnittelussa ja rakentamisessa. Kertovat viidennen Ystävyyden sillan olevan jo sellainen hirvitys, että sillan molempiin päihin on varattu erityisalueet liikennejärjestelyjä, tullimuodollisuuksia, varastointia ja rajakauppaa varten.

On niitä jo tässä kolmossillankin yhteydessä, mutta viitosen kohdalla puhutaan kymmenien kilometrien varoalueista. Uusia sillalle johtavia teitäkin tekevät sekä Thaimaan että Laosin puolella. Sitä käydään kyllä ihan varta vasten katsomassa, jahka valmistuu.

Vaikka me viekkauvella ja vääryyvellä tunkeuduttiinkin paikkoihin, joihin meillä ei periaatteessa pitänyt olla mitään asiaa, niin ei saatu koko siltaa mahtumaan yhteen kuvaan.

Tiesitkö, että Vietnamin vallankumouksen pääarkkitehti Ho Chi Minh oli Nakhon Phanomin poikia?

Toki monessa muussakin paikassa asustellut Ho Chi Minh asui Nakhon Phanomissa ennen kuin lähti tekemään vallankumousta Vietnamiin ja niinpä vähän Nakhon Phanomin kaupungin ulkopuolelta löytyykin erittäin tasokas ja hyvin hoidettu Ho Chi Minh -museo. Jos miinuksia haetaan, niin museolle johtava tie on huonosti ja erittäin epäselvästi opastettu. Opasteista ei käy ilmi, että Ho Chi Minhin silloinen kotitalo oli eri paikassa kuin missä museo on nyt.

Ho Chi Minhin museo ja kotitalo ovat kaksi eri paikkaa, mutta jäljennös kotitalosta on nähtävillä myös museossa. Sitä suosittelemmekin kaikille, jotka talon lisäksi haluavat perehtyä koko Vietnamin historian mullistaneen miehen elämään.

Ho Chi Minhin vanhassa kotitalossa on iso pirtti ja kaksi makuuhuonetta.

Ho Chi Minhin tarinalle olisi mielellään suonut vaikka koko loppuiltapäivän, mutta kun aamusta asti suurin piirtein nälkäkuolemaa tehneen Keetin olo alkoi nälästä johtuen kääntyä jo melkein pahoinvoinnin puolelle, niin lähdimme etsimään ruokapaikkaa, jollaista emme löytäneet mistään museon lähialueelta. Siitä järjestävälle seuralle iso miinus.

Niinpä käänsimme auton nokan kohti Sakon Nakhonin tiellä aiemmin havaitsemaamme Big C -kauppakeskusta, jossa tunnetusti on ravintoloita miltei jokaiseen makuun. Ruokailun jälkeen aloimme kiistellä siitä, kenelle kuuluu hengenpelastusmitali retkueemme yhden jäsenen pelastamisesta varmalta nälkäkuolemalta.

Kun laitetaan tähän loppuun vielä video sydämensä kyllyydestä NKP:n edessä rantakadulla jammailleesta laosilaisesta katusoittajasta, niin eiköhän päivä Nakhon Phanomissa ala olla pulkassa.