+358 44 986 6396
toimitus@thaimaansuomalainen.com

Toinen päivä Hua Hinissä alkoi myöhäisellä aamiaisella, sillä lomalaiset tahtoivat nukkua pitkään.

Myöhäisherännäisiä odotellessa Luck kävi parissa autovuokraamossa, joista toisessa ei ollut yhtään vapaata autoa ja toisessa ilmoitettiin pienimmän mahdollisen vuokrausajan olevan kolme päivää. Meillä ei ollut mitään aikomusta kuluttaa koko maanantaipäivää autovuokraamoissa pyörien, joten kun Mörkö ja  Tarja lopulta valuivat alakertaan esittelimme heille taksi -vision.

Tuumasta toimeen. Aamiaiset tuulensuojaan ja suunta kohti kuninkaiden puistoa. Paikka oli huomattavasti kohentunut sitten viime näkemän. Poissa olivat ne Thaimaasta liiankin tutut hät’hätää kyhätyt rähjäiset myyntikojut, istutustyöt oli saatu valmiiksi ja muutenkin voitiin todeta kuninkaiden patsaiden saaneen arvoisensa ympäristön.

Tarja ja Mörkö ynnä muut Thaimaan suuret hallitsijat. Taustalla keskellä Thaksin The Great ja äärimmäisenä oikealla Rama V.

Patsaiden lisäksi alueella oli toki muutakin toimintaa kuten hiljakkoin edesmenneen kuningas Rama IX:n saavutuksista kertova näyttely, videoesityksiä jne. Vieraskirjaan nimensä kirjoittaneet saivat matkamuistoksi kuningaspatsaita esittävän julisteen. Ei mikään turistirysä vaan aitothaimaalainen teemapuisto. Tätä voi ihan suositella.

Sitten taksiin ja suunta kohti Hua Hinin kelluvia markkinoita. Oma markkinamatkani meinasi tyssätä jo alueen portilla, jossa kävi ilmi, että ainoastaan thaimaalaiset pääsevät sinne ilmaiseksi. Minä kun en periaatteesta maksa lippua siitä hyvästä, että pääsen ostoksille.

Mörkö ja Tarja kyllä olisivat oitis maksaneet sen 200 bahtia, eli reilut viisi euroa, jota piletistä manguttiin, mutta itse pysyin lujana siihen pisteeseen saakka, että Luck lopullta sanoi maksavansa minulle lipun, jotta porukka pysyy kasassa.

Lipunmyyjä huomasi tilanteen ja hänen ilmeestään näki, ettei tämän nyt näin pitänyt mennä, että thaikku maksaa ja farangi tulee ilmaiseksi. Hädissään hän hyvitti Luckille neljä ilmaista veneretkilippua yhteisarvoltaan 160 bahtia eli lähes sen pääsylipun hinnan.

Kelluviin markkinoihin kun voi kävelemisen lisäksi tutustua myös veneellä tai aluetta kiertävän minijunan vaunusta käsin.

Sälää ja roipetta kelluvilla markkinoilla.

Itse markkinat olivat pettymys. Mikäli odotat näkeväsi aitoja thaimaalaisia käsityötuotteita, niin kannattaa etsiä jostain muualta. Täällä on tarjolla jäätelöä, limsaa, t-paitoja, shortseja, sandaaleja ja muuta sälää. Aito turistirysä kertakaikkiaan.

Lähes puolet kauppapaikoista ammotti tyhjyyttään kauppiaiden lopetettua liikkeensä ja kadottua muihin maisemiin. Muita ulkomaalaisia näimme muistaakseni kaksi.

Kiersimme alueen jalan noin tunnissa ja jos jotain positiivista haetaan, niin reipas kävelyretki siitä saatiin. Luck osti itselleen t-paidan ja Tarja jotkut kengät ihan vaan kannatuksen vuoksi. Veneliput jätettiin käyttämättä.

Sitten taksiin ja hotellille syömään.

Ruokailun jälkeen saatoimme todeta jalkojen painavan sen verran, ettei tuonne Hua Hinin yöhön taida tänä iltana viitsiä ja kun vielä Kim perheineen osui paikalle illastamaan, niin ilta Mr. Danilla vierähti ihan mukavasti. Punkkaan puoli kymmeneltä.

Kimin vakavanoloinen poika saatiin kuin saatiinkin hymyilemään, kun otettiin äitinsä kameran taakse vilkuttamaan.

 

0 comments

You must be logged in to post a comment.

%d bloggers like this: