+66 8 2913 6399 | Suomi +358 44 986 6396
thaimaansuomalainen@gmail.com

Mitä ihmettä, kysyi Baan Caren vetäjä Miko Halinen, kun kerroimme hänelle Baan Caren päätyneen Pattayan parhaimpien listoille. “Yleensä meille otetaan yhteyttä vasta sitten, kun joku pielessä oleva asia pitää korjata”.

Ja totta se on. Yleensä Baan Careen otetaan yhteyttä, kun pitää korjata jotain asunnossa, laittaa tauluja seinille tai saada kopioita tai asiakirjoja legalisoiduksi. Jos pitää hakea joku lentokentältä, viedä sinne tai vaikka painua tulkkaamaan jotain, niin Baan Care hoitaa senkin.

Lyhyesti sanottuna: Baan Care hoitaa kaiken sen, mitä loma-asunnon omistaja Thaimaassa tarvitsee. Ne tuulettavat asuntoja, vuokraavat sen mikäli niin haluat, pyyhkivät pölyjä jne.

Raadin puitteissa herätti hetken aikaa keskustelua se, että Baan Care auttaa ainoastaan Siam Oriental Tradingin rakennuttamissa asunnoissa asuvia ihmisiä, mutta raadin suomalaisjäsenet (2 kpl) muistuttivat muuta porukkaa Baan Caren olevan juuri alun perin palkitsemisehtojen mukainen Pattayalla toimiva firma.

– Ja ollaan me laajentamassa toimintaamme myös muualle, kertoo firman vetäjänä toimiva Halinen.

- Ihan kiva saada välillä muutakin palautetta kuin tilauksia korjaamaan jotain vikaa, sanoo Miko Halinen.
– Ihan kiva saada välillä muutakin palautetta kuin tilauksia korjaamaan jotain vikaa, sanoo Miko Halinen.

Suomen kuolemanlohko ei sittenkään ole aivan toivoton, sanoo koko joukkue.

Ensimmäinen peli Ranskaa vastaan on lauantaina 11.02. klo 18.30. Se tulee hyvin pitkälle näyttämään koko turnauksen suunnan Suomen joukkueelle ja sinne tarvitaan kaikkein eniten kannustusta. Suomi on joskus maailmassa pelattu kabinettipelillä ulos mm. jääkiekkomitaleilta ja tässäkin turnauksessa kerran koko turnauksen voitosta joten tänä vuonna me tulemme olemaan vahvoja myös kabineteissa, joukkueen sisäpiiristä kerrotaan. Mikäli Ranskalle hävitään, niin sitten katsotaan kuinka monella Ranskan joukkueen pelaajalla on Ranskan passi ja kuinka monella esimerkiksi Surinamin passi.

Norjaa vastaan pelataan 12.02. klo 17,40, ja sekin ottelu on voitettavissa, mikäli norjalaiset saapuvat paikalle sopivan ylimielisinä, kahden pelaajan vajaalla ja humalassa. Helppo nakki!

Irlantia vastaan on aina mennyt hyvin. Se matsi on 13.02. klo 16.50. ja sitä lähdetään selkeästi voittamaan. Kyllä tällä jengillä pitää ainakin Irlanti voittaa. Tulkhiepahan seuraamaan suomalaista maalijuhlaa.

14.02. klo 20.00 on sitten se ottelu, joka ratkaisee kaiken. MIKÄLI  Suomi on voittanut Ranskan ja Irlannin, niin nyt pitäisi voittaa lähinnä pubijoukkueella yleensä näihin kisoihin osallistunut Hollanti, jotka kyllä nekin aina pahoja ovat olleet. JOS Suomella tämän ottelun jälkeen on kuusi pistettä, niin siinä saattaa aika monelta mennä ns. suolat suuhun. Lohkossa tullaan kuitenkin pelaamaan paljon ristiin, sillä taso on äärimmäisen kova.

Sitten on vielä 15.02. vastaan asettuva Venäjä klo 19.20. Siinä voi käydä ihan miten tahansa. Jos vaikka Ranskalta olisikin avausottelussa tullut turpiin, niin tänä vuonna Suomen materiaali kestää ainakin runkosarjan loppuun saakka. Kestääkö Venäjän? Se nähdään tässä ottelussa.

Beach 1

Jahas. Sinä päivänä kun meillä on ihan oikea jalkapallojoukkue koossa 11.2. alkavaa turnausta varten, niin arpaonnen jumalatar kääntää meille selkänsä.

Suomen kanssa samassa alkulohkossa pelaavat sitten turnauksen ennakkosuosikki Norja, Hollanti ja varmimmaksi vakuudeksi vielä Venäjä ja Ranska. Paperilla etukäteen voitettavissa on ainoastaan Irlanti, jota vastaan viime vuosina on mennyt ihan hyvin.

Siinä toisessa lohkossa pelaa sitten kaiken maailman Thaimaata, Saksaa ja muita rupusakkeja. Joukosta puuttuvat tosin Itä-Timor ja Burkina Faso.

– Ei me olla hävitty vielä yhtä ainoaa ottelua ennen kuin loppuvihellys on kuultu, sanoo joukkueen kapteenina tänä vuonna toimiva Christoffer Timonen. Ei me sinne häviämään ainakaan ennakkoon mennä.

Viime vuonna Suomen peli oli valitettavan puolustusvoittoista.
Viime vuonna Suomen peli oli valitettavan puolustusvoittoista.

Fanipaidat jo myynnissä

Fanipaitojen tilauslistoja voi löytää internetistä googlaamalla Christoffer Timonen tai sitten käymällä Jomtienin soi Welcomella sijaitsevassa Friends -baarissa, jossa voi tilata oman kokoisensa paidan ja maksaa sen Hannulle, joka ei tilitä rahoja eteenpäin ennen kuin paidat ovat tulleet tilaajille. Toinen samanlainen paikka, niin ikään Jompparilla, on Kimmon Thai-Fin -baari ja luonnollisesti niitä saa joukkueen kotiluolana toimivasta Red Brickistä Buddha Hillin soi nelosen varrelta. Paidan hinta on kaikkialla sama: Tänä vuonna vain 380 bahtia.

Toimi nopeasti, sillä paitojen tilauslistat pitää viedä valmistajalle jo lauantaina 4.2. klo 10.00.

Ja sitten ei muuta kuin raivokasta kannustusta, sillä sitä Suomi tänä vuonna tarvitsee. Lohkon kaksi parasta menee semifinaaleihin ja muut pelaavat sitten sijoituksista.

Oheisissa kuvissa tuntemattomana pysyttelevä thaimaalainen mallimme näyttää, miltä ne paidat näyttävät:

Edestä....
Edestä….
...ja takaa.
…ja takaa.

 

Nyt alkaa sekä kylillä että kaiken maailman keskustelupalstoilla liikkua niin levotonta tietoa tästä ilmoitusvelvollisuudesta, että menimme kysymään asiaa suoraan Immigrationin Pattayan toimipisteestä.

Asialle valjastimme thaimaalaisen toimitussihteerimme Ketsuda Khumchanan, joka ujona ihmisenä lähti hammasta purren kysymään asiaa Immigrationin päällikkövirkailijalta. Aseinaan hänellä oli uuden moponsa lisäksi älypuhelin ja pressikortti. Tässä retken tulokset:

Pääsääntö

Se 24 tunnin ilmoitusvelvollisuus koskee sellaista matkailijaa, joka MAIHINNOUSUKORTIN (Landing card) TÄYTETTYÄÄN JOSTAIN SYYSTÄ EI MENEKÄÄN ASUMAAN ILMOITTAMAANSA OSOITTEESEEN. Toisin sanoen: Mikäli olet lentokoneessa kirjoittanut maihinnousukorttiin meneväsi asumaan esimerkiksi Phuketissa Patong Beachin Night Stariin etkä jostain syystä pääsekään sinne, vaan joudut vaikka varaustilanteen takia muuttamaan jonnekin Karon- tai Kata Beachille, niin SITTEN täytyy mennä 24 tunnin kuluessa Immigrationin toimipisteeseen kertomaan, että “ei aina käy niin, kuin haaveillaan…”

Mikäli sinulla on oma asunto esim. Hua Hinissä ja siellä on vielä vuokralaiset, kun saavut maahan etkä pääse omaan kämppääsi vaan joudut hotelliin, niin silloin tämä 24 tunnin sääntö astuu jälleen voimaan. Ilmoittautumaan siitä.

Täysin siitä riippumatta millainen viisumi sinulla on täytyy sinun Thaimaassa olosi aikana käydä ilmoittautumassa Immigrationin toimipisteessä uudesta osoitteestasi jos vaikka muutat maassaolosi aikana. Aikaa 24 tuntia.

Tuossa alla vielä Immigrationin antama ohje englanniksi:

Skannaus 1

Pitkä viisumi

Mikäli sinulla on vuoden bisnes-, eläkeläis-, tai vaikka avioliittoviisumi ja asut edelleen samassa osoitteessa kuin mitä viisumihakemuksessasi lukee, niin ilmoitusvelvollisuutta ei Pattaya Immigrationin mukaan ole. Järki käteen: Siellä on nyt jo niin pitkät jonot etteivät he mitenkään voisi edes käsitellä joka ikistä ihmistä, mikäli se ilmoittautumisvelvollisuus kaikkia koskisi.

Sanktio ilmoituksen laiminlyönnistä on ainakin Pattayalla 5.000 bahtin sakko, joten mikäli sinulla on mitään epäilyksiä oman tilanteesi suhteen, niin käy Immigrationissa tai jossain viisumiasioihin erikoistuneessa toimistossa, mutta älä hyvä ihminen mihinkään Facebook- tai Suomi24 -keskustelupalstojen “tietoihin” luota.

Nämä tiedot on saatu Pattayan Immigrationista 2.2.2017 ja jos säädökset tai niiden tulkinta jossain vaiheessa muuttuu, niin palaamme asiaan.

Mentiin Luckin kanssa virallisesti naimisiin 29.1.2016. Tästä luonnollisena seurauksena oli se, että 29.1.2017 oli ensimmäisen hääpäivän vuoro.

Suomessa on kuulemma tapana hääpäivänä muistaa vaimoa jollain lahjalla tai vaikka viedä hänet ulos syömään, mutta thaimaalaisista hääpäivänviettotavoista minulla ei ollut hajuakaan. Silläkin uhalla, että vaimo alkaa suoltaa aivan itse keksimiään ja erittäin kalliita “perinteisiä” hääpäivänviettotapoja päätin lyödä kortit pöytään ja tunnustaa, että päivän agenda tulisi olemaan täysin hänestä kiinni. Jostain syystä ilmoitukseni aiheutti sellaisen reaktion, että vaimo siirtyi keittiön puolelle ja alkoi välittömästi ruokapuuhiin. Kello heilui siinä vaiheessa keskipäivän tai iltapäivän ensimmäisen tunnin maisemissa. Aloin lukea ystäväni, kempeleläisen kirjailija Ari Paulowin vuonna 2014 julkaisemaa Jesse Hackman -dekkaria nimeltä Musta mamba. Oltiin Arin kanssa joskus 2000 -luvun alussa molemmat LIKEn kirjailijoita, mutta sitten Hannu meni myymään omistamansa kustannustalon Otavalle eikä LIKE enää meidän kummankaan mielestä ollut enää se sama talo, johon me olimme tuotoksiamme trokanneet. Nyttemmin Ari kirjoittaa Johnny Knigalle.

Rannalle!

Sivulle 70 päästessäni vaimo ilmoitti, että vedähän rantarytkyt päällesi, ota vaihtovaatteet mukaan ja pakkaa nämä eväät sillä aikaa kun minäkin vaihdan vaatteita. Tein työtä käskettyä ja olin juuri palaamassa kirjani pariin, kun vaimo sanoi sohvaperunalleen, että nyt lähdetään.

– Pidetään ensin pikku piknikki tuolla meidän rannalla ja sen jälkeen minä tiedän yhden sellaisen paikan, josta sinä luultavimmin et tiedä mitään entuudestaan. Siellä on kaneja ja ankkoja sekä eräänlainen iltapuisto, jonne voidaan mennä kävelylle jahka ensin on syöty illallista niiden ravintolassa.

Jahas. Että ensin piknikille ja sitten vasta oikein tosissaan syömään ajattelin ihmetellen, miten noin pieneen ihmiseen (144 cm/42 kg) voi mahtua sellaiset määrät sapuskaa, että siinä rappariakin alkaa hirvittää.

Mikäli hääpäivä osuu tammikuun lopulle, on sitä luonnollista viettää uimarannalla.
Mikäli hääpäivä osuu tammikuun lopulle, on sitä luonnollista viettää uimarannalla.

Jostain syystä thaimaalaiset näyttävät tykkäävän syömisestä yhdessä rannalla. Se on sitten ihan sama onko kyseessä meren ranta, järven ranta, joen ranta tai vaikka viimeinen ranta, mutta rannalle pitää päästä nimenomaan syömään – ei niinkään uimaan. Tuo kuvassa näkyvä “meidän” rantamme lie yksi Pattayan parhaiten varjelluita salaisuuksia, joten ei paljasteta sen sijaintia tässäkään yhteydessä. Riittää, kun todetaan sieltä löytyvän pari espanjalaistyyppistä chirinquitoa, joista tarjoillaan ruokaa ja juomaa myös rantatuoleille ja jossa muuten ei kulje yhtä ainutta kaupustelijaa. Wi-fi, suihku ja WC:t alueelta tietenkin löytyvät.

Vaimo oli tehnyt eräänlaisia banaanikääryleitä tai -rullia, jotka tumman Estrella Dammin puutteessa huuhtoutuivat alas mitä mainioimmin Lao Beerin tummemmalla versiolla. Tammikuussa talvioluet.

Meillä päin aurinko alkaa mennä mailleen viiden jälkeen, joten ei muuta kuin suihkuun ja lakimiespiireistä tuttuun vaateiden vaihtoon pukuhuoneen puolelle.

Ja ei kun syömään

Nousimme rappuset ylös parkkipaikalle ja hyppäsimme autoon, jolla vaimo ajoi ainakin 100 metriä ennen kuin kääntyi vasemmalla ammottaneeseen aukkoon metsässä. Ison puun kohdalta taas vasemmalle ja edessämme avautui parkkipaikka. Hotellin parkkipaikka. Vaimo ohjasi minut määrätietoisesti vastaanoton läpi ja meni ulos vastaanoton jälkeen vasemmalla avoinna olevasta ovesta, jossa meitä odotti tällainen näky:

Kommunistit syökööt ravintolassa, sillä kapitalistilla on omat eväät!
Kommunistit syökööt ravintolassa, sillä kapitalistilla on omat eväät!

Kommariraitin varrella oli muitakin saman tyyppisiä kylttejä, joista osa hyvinkin opettavaisia, mutta kun kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin loppui myös se katumuspolku. Saavuimme moneen tasoon rakennettuun rantaravintolaan, jonka jokaisesta pöydästä oli esteetön näköala merelle ja rantaan. Kuultuaan, ettei meillä ollut pöytävarausta kävi meitä ovella vastassa ollut tarjoilija pienen neuvottelun mitä ilmeisimmin pöytävarauksista vastaavan nuoren miehen kanssa ja lähti sitten ohjaamaan meitä neljän hengen pöytään ravintolakompleksin alimmalla tasolla.

– Kaikki kahden hengen pöydät ovat varattuja, mutta toivottavasti tämä kelpaa, hän kujersi. Pöydissä oli ruokalistat valmiina ja hän jopa avasi ne meidän puolestamme. Onkohan tämä kovinkin kallis paikka, tuumiskelin.

– Minä olen Som ja toimin tänä iltana teidän tarjoilijananne. Saako olla jotain juotavaa sillä aikaa, kun valitsette illallisenne?

Tilasimme juomat ja aloimme tutkia ruokalistaa, jolta löytyi sekä halpoja että kalliita annoksia. Päädyimme yhdistelmään, joka alkoi Penne Carbonaralla ja pääruokina vaimolle tuhti pihvi ja minulle katkarapuja. Iso salaattikulho ruoka-annostemme välissä kruunasi massiivisen aterian, jonka kuittaamiseen ei tunti riittänyt. Kyytipoikina meillä oli vettä sekä talon kylmää, puolikuivaa valkoviiniä.

Monessa tasossa toimiva rantaravintola meidän pöydästämme kuvattuna.
Monessa tasossa toimiva rantaravintola meidän pöydästämme kuvattuna.

Ruokailun aikana Som kävi aina välillä varmistamassa ettei meiltä vain puutu mitään. Lisämyyntiä voi yritellä monilla tavoin. Tämä oli sieltä asiakasystävällisimmästä päästä. Illallisen jälkeen oli mukava ihan vaan istuskella, kuunnella taustalla soivaa musiikkia ja katsella paikan tarjoilijoiden hyörintää heidän siivotessaan pöytiä ja toimittaessaan tilauksia pöytiin.

Lopulta tilasin laskun, jonka loppusumma oli 1.670 bahtia. Ei Suomessa kaksi ihmistä 45 eurolla ikimaailmassa syö näin hyvin. Ainakaan tammikuisella rantaterassilla.

Lähtiessä päätin vielä käydä tarkistamassa paikan saniteettitilat, jotka nekin totesin aivan erinomaisesti hoidetuiksi. Niihin muuten liittyi yksi pikantti yksityiskohta, jonka saa kukin itse käydä toteamassa, jos paikan löytää.

Sitten kävellään kalorit pois

Syötyämme oli sen verran rehvakas olo, että päätimme lähteä kapitalismin viitoittamalle polulle. Se oli leveämpi kuin työn orjien sorron yössä astelema. Eräässä kyltissä sanottiin kanien olevan taatusti puhtaita, rokotettuja ja sellaisia, etteivät missään nimessä pure pieniä lapsia, vaan korkeintaan juoksevat karkuun mikäli kokevat olonsa epämiellyttäväksi. Ihmettelimme muutaman askelen verran mitä se mahtoi tarkoittaa, kunnes näimme kaksi arviolta 2 – 3 -vuotiasta lasta leikkimässä kanien kanssa polun vieressä olevalla nurmikolla. Ankkalammikolla oli hiljaista. Vain meren vaimea kohina kuului taustalta, kun kävelimme kohti autoamme koko ajan tummuvassa Pattayan illassa.

Onnistunut hääpäivä. Kertakaikkiaan.

Kapitalismi näkyy vaativan veronsa.
Kapitalismi näkyy vaativan veronsa.

Oheisella videolla yleiskuvaa illan ravintolasta (n. 1,5 min.):

Milloin ulkoilma Thaimaassa tuntuu viileältä? No, saunasta ulos astuttaessa tietysti!

Hua Hinistä löytyy useita kotoisia saunoja, joiden lauteille istahtaa. Tällä kertaa testasimme kuitenkin hieman toisenlaista saunakokemusta. Tämän kokemuksen tarjosivat oranssikaapuiset munkit omalla temppelialueellaan.

Munkit keittävät suurissa padoissa vettä yrttiseoksineen tulisijan päällä. Seos pitää sisällään ainakin minttua ja anista, sieniä sekä salaisiakin ainesosia. Huumaavan tuoksuinen höyry johdatetaan putkea pitkin huoneisiin, joihin istutaan puhdistamaan mieli ja keho, vaatteet päällä, kuten maassa on tapana ja miehet ja naiset omissa tiloissaan. Samaa seosta nautitaan myös sisäisesti ja annetaan taian vaikuttaa.

Mm. näistä yrteistä syntyy tai'anomainen ilmapiiri munkkien saunaan.
Mm. näistä yrteistä syntyy tai’anomainen ilmapiiri munkkien saunaan.

Moni lukija saattaa miettiä, mihin täällä saunaa tarvitaan, kun pihallakin on lähes samat olosuhteet. Suomalainen on kuitenkin suomalainen vaikka Thaimaan helteissä paistaisi. Höyryt saamme purettua parhaiten pihalle höyryävissä kopeissa ja kuten kotoisilla lauteilla, myös täällä höyryn seassa on hyvin tilaa ajatusten vaihtoon ilman häiriötekijöitä. Osa keskittyi meditoimaan omassa hiljaisuudessaan. Tämä viimeksi mainittu tapa sopiikin erittäin hyvin yrttihöyrysaunan henkeen. Terveydellekin tämän kerrotaan olevan hyväksi. Apua luvataan mm. allergikoille, astmaatikoille sekä flunssasta ja lihaskivuista kärsiville. Itse ainakin tunsin oloni virkistyneeksi tunnin höyryttelyn jälkeen.

Tämä soi 116:n temppelialueella sijaitseva sauna lämpiää iltapäivisin jokaisena viikonloppuna (pe-su) ja kuka tahansa voi liittyä joukkoon hikoilemaan ja rentoutumaan. Ota mukaan pyyhe, vesipullo ja vaihtovaatteet sekä 100 bahtia munkeille kiitokseksi liemenkeitosta.

Nämä miehet loihtivat meille 100 bahtin elämysmatkan.
Nämä miehet loihtivat meille 100 bahtin elämysmatkan.

Minna Vesterinen, Hua Hin

Tänään lauantaina 28.1.2017 meidän ajanlaskumme mukaan alkaa kiinalaisessa kalenterissa kukon vuosi.

Kiinalaista uutta vuotta ei ainakaan täällä Thaimaassa, suruajasta johtuen, otettu vastaan aivan niin räväkästi kuin aiempina vuosina, mutta ns. kiinarien rätinää paikka paikoin saatiin kuulla enemmän kuin tarpeeksi. Ensimmäiset rätinät kuultiin eilen jo ennen aamuseitsemää, mutta viimeisistä ei ole empiiristä tietoa, sillä meillä mennään aikaisin nukkumaan.

Wikipedian mukaan kukon vuonna syntyneitä kuvaillaan luonteeltaan ailahtelevaisiksi ja ulkonäöstään tarkoiksi. He ovat arvostelevia hienostelijoita ja uneksijoita, jotka ottavat tosissaan itselleen nauramisen. Lisäksi kukon vuonna syntyneet ovat mukavia seuraelämän ihmisiä: suorasukaisia, rehellisiä ja uskollisia pitkässäkin parisuhteessa.

“Naiskukot” ovat kauniita ja intohimoisia ja rakastavat esteettisyyttä.

Kukot ovat älykkäitä ja perustelevat vahvasti mielipiteensä. He ovat syvällisiä ja äänekkäitä moniulotteisia persoonia, joilla on hyväntahtoinen sydän.

Kukon kuukausi on n. 7.9. – 8.10. Kukon tunti on klo 17 – 19. (Joo-o. Ei ole pianovrihe) Kukon onnennumerot ovat 5, 7 ja 8.

Edelliset kukon vuodet sijoittuivat meidän kalenterissamme vuosiin 2005, 1993 ja 1982.

Ainakin Suomesta löytyy ihmisiä, joille jokainen vuosi on Kukon vuosi. Tunnetuin heistä lienee turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares.
Ainakin Suomesta löytyy ihmisiä, joille jokainen vuosi on Kukon vuosi. Tunnetuin heistä lienee turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares. Kuva: Reittausblogi

 

Nettiosoitteessa www.satupalvelu.fi on tarjolla lastensatuja täysin ilmaiseksi.

Satukirjailija itse lähetti meille sähköpostia kertoen, että tavoitteena on tarjota myös ulkosuomalaisille perheille opettavaisia iltasatuja ja toisena tavoitteena tietysti myydä niitä satukirjoja. Kävimme sivustolla katsomassa, arvoimme siellä pari satua ja totesimme, että mikäs tässä. Toimii! Toinen juttu on sitten se, että Radiomäkelältä saamiemme tietojen mukaan heidän linkkiosoitteensa on vaihtunut ja siksi siinä palvelussa on nyt pieni katkos, joka kumminkin jo tämän päivän aikana saatanee korjattua.

Tällä paikalla julkaistiin eilen jostain syystä muokkaamattoman jutun luonnos.

Juttu ei ollut vielä valmis. Pahoittelemme tapahtunutta ja toteamme, että tämä puolestaan taisi olla sitten ihan mielettömän vahva esitys meiltä. Vrt. F -Secure tuossa alempana.

Jos näitä saa johonkin twitteriin ja facebookinkin laittaa mistään tekijänoikeuksista välittämättä, niin miksei sitten tännekin?

0664ea28e67f476289a9ee1b20d2f4d0

Siam Great Adventures on palkintolautakunnan mielestä yritys, joka pelkällä olemassaolollaan todistaa joidenkin ihmisten tulevan Pattayalle muistakin kuin ns. “naisellisista” syistä.

Firmaa luotsaava Jari Laakkonen on sitä mieltä, että Pattayalle tulevien kunnon miesten määrä on kasvussa.

– Me on lopetettu niiden golf -reissujen tekeminen, kun täällä on ihan riittävästi semmoista jengiä, jotka haluavat vähän bensarahaa siitä hyvästä että vievät kavereitaan golf -kentälle, hän aloittaa.  Mutta kyllähän se on nähty jossain JP -housen terassilla kuinka jotkut suomalaismiehet ovat ensimmäiset kaksi – kolme vuotta tulleet tänne golfaamaan ensin oman vaimonsa kanssa ja sitten yht’äkkiä istuneet samalla asialla samalla terassilla kyytiä odottelemassa uuden thaimaalaisen vaimonsa kanssa, Laakkonen naurahtaa. Se minua sinällään mitenkään häiritse. Aikaaset miehet tekevät mitä tekevät, mutta me tehdään kalareissuja, venereissuja ja vaikka yökalareissuja. Yöllä kun tulee parhaiten kalaa. Ensi yönä ollaan taas lähdössä. Karjalanpaistia on illalliseksi luvassa ja aamulla on meriaamiainen.

Siam Great Adventures tunnetaan hyvästä palvelustaan sekä ennen kaikkea siitä, että niiden reissuilla tulee kalaa.

– Meidän kippari on syntynyt ja asunut Jomtienissä koko ikänsä, Laakkonen kertoo. Se tuntee nämä vedet ja kaikki kivet tässä Jompparin edustalla. Se tietää minkä kivien takana ne isot kalat asuvat ja myös sen, että tämä Pattayan edusta on aika tyhjiin kalastettu. Tämän kaupungin edustalle on ihan turha jäädä lillumaan, jos kalaa meinaa saada.

Jari Laakkonen ottaa tämän kalastushomman vakavasti.
Jari Laakkonen ottaa tämän kalastushomman vakavasti.

– Meidän kalareissuille pääsee joko matkatoimistojen tai sitten meidän nettisivujen kautta. Huomenna on siis se yökalareissu ja ylihuomenna mennään päiväkalaan tuonne Koh Larnin saaren taakse. Sieltä saa päivälläkin jotain.

Laakkonen kertoo huvittavia tarinoita intialaisista ja arabeista, joita ei enää Siam Great Adventuresin kalareissuilla näe.

– Ei minulla ihmisinä niitä vastaan mitään ole, mutta eurooppalaiset ja jenkit sentään ymmärtävät mitä varten me sinne merelle lähdetään. Jos jengi maksaa 18.000 bahtia yhdestä meripäivästä, niin minä kysyn niiltä varausta tehtäessä, että haluatteko te pelkästään kalastaa vai esimerkiksi käydä uimassa jossain vaiheessa. Mutta ei sinne pelleilemään mennä. Se on sitten täyttä toimintaa, kun lähdetään.

Jari siemaisee kahvinloppunsa ja katsahtaa kysyvästi toimittajaan päin.

– Oliko sulla muuta? On tapaaminen Nakluassa ja täytyy sitä ennen koukata muija kyytiin.

Yllätys oli melkoinen, kun edes postia ei ulkomaille saa nykyään lähetettyä ilman passia.

Olimme vaimon kanssa torstaina 12.1. postissa lähettämässä lehtiä Korialla asuvalle kaverillemme, kun tiskin takana istuva muija yllättäen kysyi minulta passia. Ihmettelin asiaa tovin ja kysyin sitten, että mihin ihmeeseen tässä nyt passia tarvitaan.

– Kaikkia ulkomaisia kirjelähetyksiä varten täytyy esittää passi, kuului vastaus.

– Mutta eihän tämä ole mikään kirje, penäsin. Katso nyt. Pari lehteä lähdössä Suomeen yhdelle kaverille. Kuorikin on vielä auki, kun nämä on painotuotteita.

– Siitä huolimatta. Passi pitää olla, kuului järkkymätön vastaus.

– En minä sitä mukanani kanniskele, kun minulla on thaimaalainen ajokortti henkilöllisyyden todistamista varten. Käykö se?

– Ei.

– No helvetti. Entäs sitten tuo vaimo? Pitääkö silläkin olla passi, jos se lähettää tämän?

– Ei tietenkään. Hänhän on thaimaalainen.

– Ja harvalla thaikulla edes on passia, pääsin kuittaamaan. Eli toisin sanoen tasan sama kirje tulee lähetettyä ilman passia tasan samaan paikkaan, mikäli lähettäjä on thaimaalainen, varmistin vielä.

– Juuri näin, sanoi tyttö tiskin toiselta puolelta ilmeenkään värähtämättä.

Vaimo sitten otti sen kuoren käteensä ja ojensi sen korkeimman omakätisesti postivirkailijalle, joka punnitsi kirjeen ja kysyi haluaako eukkoni kirjata sen. Luck kysyi minulta, että kirjataanko me tuo lähetys ja minä siihen, että ei me nyt paria lehteä viitsitä kirjata. Kaikki tämä sen postivirkailijan silmien edessä.

– Ei sitä kirjata, hän totesi postitytölle.

Likka liimasi postimerkit ja “Air Mail” -leiman kirjekuoreen ja totesi tarvitsevansa 200 bahtia lähetysoperaatiomme loppuunsuorittamiseen, jolloin minä kaivoin kuvettani, annoin Luckille 200 bahtia jonka hän jatkoi tiskin taakse ja lähetyksemme oli valmis. Ilman passia!

Sotilashallintoneuvostoliiton päätöksellä tätä tarvitaan nykyään vähän kaikkialla.
Sotilashallintoneuvostoliiton päätöksellä tätä tarvitaan nykyään vähän kaikkialla.

Sitten oli vuorossa pan(ii)kki. Siam Commercial Bankissa sama juttu. Yritin uusia Freedomeani vuodeksi lähettämällä F -Securelle 49,90 euroa Deutsche Bankiin ja sain jälleen kuulla tarvitsevani passia kyseisen maksun suorittamiseen.

– Ei minulla sellaista ole mukanani, vastasin, mutta ajokortti on.

– Pitää olla passi, kuului jälleen kerran järkähtämätön vastaus.

Tällä kertaa vaimo odotteli autossa pankin edessä, joten se kortti jäi nyt pelaamatta.

– Entäs Bangkok Bank, kysyin. Minulla on tili sielläkin.

– Bangkok Bankin käytännöistä meillä ei ole tietoa, mutta täällä pitää olla passi ulkomaisia maksuja varten.

Ei siinä muu auttanut, kuin hiipiä maksamaton lasku mukanani autoon ja sanoa vaimolle, että lähdetäänpäs tästä sitten vähän joustavampaan pankkiin.

Bangkok Bankissa saimme todeta, ettei se meininki miksikään muutu, vaikka sana “pankki” vähän erivärisessä kyltissä tuossa ulko-oven yläpuolella lukeekin.

– Onhan sinulla passi mukana, kysyi tuttu pankkivirkailija, jonka kanssa olen asioinut vähintään viikottain siitä asti kun se koko konttori Jomtienin soi viitosen päähän perustettiin.

– No ei takuulla ole, vastasin. Ajokortti sinulle on ennenkin kelvannut enkä minä sitä paitsi enää pariin vuoteen ole tarvinnut sitäkään, kun sinä tunnet minut!

– Mutta tämä on ulkomainen maksu. Sitä varten pitää nykyään olla passi.

– Onhan teillä kopio minun passistani, keksin. Se otettiin silloin, kun avasin yritystiliä täällä joskus kahdeksan vuotta sitten. Sen täytyy olla teillä tallessa jossain.

– Valitettavasti säännöt määräävät, että täytyy olla sen päivän kopio, jonka me tämän maksutapahtuman yhteydessä lähetämme Bangkokiin.

– No entä jos tämä vieressä seisova thaimaalainen vaimoni, jonka sinäkin hyvin tunnet, maksaisi tämän maksun käteisellä? Mitä hänellä pitäisi olla? Passiko?

– Eihän toki, sillä hän on thaimaalainen. Henkilöllisyystodistus riittää.

Niin tuli sitten sekin maksu hoidettua ja taas meni tasan sama maksu tasan samaan paikkaan ja ilman passia. Tällä menolla Thaimaan sotilashallintoneuvostoliitto on hyvää vauhtia tekemässä itsestään täysiä pellejä.

Kyllähän totuus nyt kuitenkin on se, ettei tämä maa ikinä riisiä viljelemällä vaurastu, vaan ulkomainen raha, niin turistien kuin yrittäjien kuin kansainvälisten suuryritystenkin investoimalla tänne tuoma, on tämän maan kasvulle ja kehitykselle ensisijaisen tärkeä asia. Miksi ihmeessä juuri näiden toimintaa pitää vaikeuttaa?

 

Teillä on ilmaiseksi ilmot koko ensi kauden mikäli ette ilmoita siinä uudessa lehdessä.

Pattayan Suomalainen kuuluu saavan kilpailijan. Meidän tapamme reagoida kilpailuun on sellainen, että me elelemme mukavasti Hua Hinin ja Phuketin lehtien tuotoilla niin kauan kuin tarve vaatii.

Lehden tekemistä Pattayalla suunnitteleville tiedoksi, että huomattavasti halvemmaksi tulee ostaa Pattayan Suomalainen, kuin alkaa kilpailla sen kanssa.

 

Kiitos teille kaikille, arvoisat lukijamme.

Olen vuosittain koittanut pitää tapanani kertoilla teille (aviomieheni tulkkaamana, tietysti), missä päin tämän meidän nettilehtemme kanssa mennään ja nyt on saatu viimeisimmät luvut koskien vuotta 2016.

Ensinnäkin meidän kokonaislukukertojemme määrä ylitti nyt ensimmäisen kerran 100.000 lukijan rajan, yhden päivän lukijaennätys nousi 1.197 lukijaan, mutta kuukausittaisesta lukijaennätyisestä ollaan vielä vähän perässä. Se on nimittäin niinkin kova kuin 47.148 lukijaa. Se on niiltä ajoilta, kun joku vakuutustarkastaja murhattiin täällä Pattayalla ja Ilta-Sanomien, MTV:n ja muutamien muidenkin nettisivuilla oli viittauksia Thaimaansuomalaisen nettisivuihin. Itse en silloin vielä ollut puikoissa, mutta mieheni on kertonut sivujen jopa kaatuneen niihin aikoihin.

Toimitusjohtajan ominaisuudessa minä vastaan kustannusosakeyhtiö MaijaGizmon päivittäisestä toiminnasta ja taloudesta. Suomen kielen taitoni ei riitä ymmärtämään mitä kaikkea tällä sivustolla kirjoitetaan, mutta uskon journalismia ammatikseen tekevän aviomieheni, päätoimittaja A Juhana Kerosen kyllä tietävän mitä tekee. Tämä lukijamäärien kasvu tukee tätä uskomusta.

Muuten voin näin meidän kesken kertoa, ettei se enää vuosiin ole oikein kunnolla ollut tässä maailmassa kiinni, mutta näkyy vanhalla maineellaan edelleen saavan meille ilmoitusasiakkaita. Olen tämän havainnon tehtyäni lakkauttanut joitain meidän liiketoimintojamme ja pikku hiljaa alkanut keskittää MaijaGizmon toimintoja entistä enemmän kirjojen kustantamisen puolelle.

Mutta näitä nettisivuja ei todellakaan uhkaa mikään lakkautus, vaan jos jotain lakkautetaan, niin seuraavana on pää pölkyllä Pattayan Suomalainen. Se kun näyttää jatkuvasti jäävän jalkoihin Minnan erinomaisesti hoitamalle Hua Hinin Suomalaiselle ja kohta omistajaa vaihtavalle Phuketin Suomalaiselle.

Mutta jatketaan me täällä entiseen malliin ja kasvetaan yhdessä vielä isommaksi. Hyvää uutta vuotta teille kaikille ja katsellaan taas ensi tammikuussa, missä mennään. Ja kiitos vielä kerran.

Panisa Khumchana Keronen, “Luck”

toimitusjohtaja

Pelicans. Lahti. Isku Areena.
Pelicans. Lahti. Isku Areena.
%d bloggers like this: