Silversea Propertiesin Grand Blue valmistuu hyvää vauhtia. Ensimmäisenä avattiin yleisölle ylellinen allasravintola, jossa on paikan tasoon nähden yllättävän edulliset hinnat. Kävimme tarkastamassa paikat.
Tuttuun tapaan on ensimmäinen osoitteemme Mamma Phimin niemimaalla Tequila Sunrise, tuo pohjoismaalaisten suosima ruoka-aitta jolle myös kolmihenkinen thai -seurueemme antoi thaikkueväistä jos ei nyt ihan täyttä kymppiä, niin ainakin yhdeksän puoli. Palan painikkeeksi tietysti jäähdytetyssä lasissa tarjoiltu Lao -olut suoraan pohjoisesta naapurimaasta. Paikka sijaitsee aivan rannassa ja mereltä käy läpi talon niin virkistävä tuuli, ettei siellä juurikaan mitään puhaltimia tarvita.
Mae Phim on asemakaavaltaan niin yksinkertainen, että tämmöinen toimittajantohelokin siellä osaa suunnistaa, joten rohkeasti vain tutustumaan. Siellä se on rantakadun varrella ja meren puolella tietysti, kuinkas muuten.
Maisemaa rannalle à la Tequila Sunrise.
Sitten aasiaan
Silversean myyntitoimisto sijaitsee aivan rantakadun alkupäässä, kun Pattayalta päin tullaan ja sen vieressä on sitten se täyden kympin pihvipaikka, eli Buffalo Bill, jonka terassilla isäntämme Pasi Marjamäki näkyy jo istuskelevan aiemmin sovitun tapaamisensa seurassa. Ennen kun käymme Pasin kimppuun, niin kerrotaan vielä, että Grand Blue on se kohde, jonka video pyöri koko viime kesän ja talven yli La Mer -nimisen vanhan hitin tahdittamana tämän sivuston ylälaidassa olevassa superbannerissa. Jännä kuulla miten paljon on suomalaisia ostajia ollut.
– On niitä, Pasi vastaa, ja sitten on niitä, joiden kanssa asiat ovat vielä vähän kesken, mutta pakko on sanoa jo nyt, että tänä päivänä noin 70 % ostajista tulee Bangkokista.
Thaimaan varakas keskiluokka?
– Ne on kaiken maalaisia, mutta asuvat Bangkokissa. Toki on thaimaalaisiakin, Thaimaassa kun ollaan, mutta voin vakuuttaa täällä olevan sangen kansainvälistä porukkaa, jahka nuo asunnot tuosta valmistuvat.
Ihastelemme hetken aikaa ravintolasta altaan yli avautuvaa kansainvälistä ilmapiiriä ja lähdemme sen jälkeen katsomaan asuntoja.
– Nuo tuolla vesiputouksen takana ovat omistusasuntoja ja tuo tuossa vieressä on hotelli, Pasi viittoo.
Sielujen lepopaikka Grand Bluen altaalla.
Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin pitää kuulua vähintään viikko vuosittain Mae Phimissä
Tuo tuttu lause tuli jälleen mieleen, kun näimme millainen näköala merelle esittelyhuoneistosta avautui. Valkoinen hiekkaranta, turkoosinsininen meri ja välissä harvakseltaan palmuja rantaelämälle varjoa antamaan. Kaikki tämä suuren uima-altaan ja sen allasbaarin yli. Miten tästä oikein saisi kuvan, tuskailen.
– Et mitenkään, Pasi naurahtaa, ellet sitten halua kuvata noita rakennustelineitä ihan mielettömän upealla taustalla.
Kiertelemme katsomassa näyttelyhuoneistoja rakenteilla olevan kerrostalon eri kerroksissa. Tarjolla on studioita, yhden makuuhuoneen sekä kahden makuuhuoneen asuntoja. Iloksemme saamme huomata Silversean säilyttäneen jo Mosaic -projektista tutuksi tulleen “neliöt tehokäyttöön” -tyylinsä. Parvekkeet on suunniteltu samalla tavalla kuin aiemmassakin projektissa ja myös makuuhuoneeseen johtava tuttu kulmaovi on entisellään.
Yhden makuuhuoneen asunnossa on hyvin tilaa vaikka neljällekin.
Mitä se maksaa?
– Täällä hintataso on nousemaan päin, eikä tämä nyt ole mitään myyntilätinöitä. Jos muistat, niin tuossa meidän ensimmäisessä kerrostaloprojektissamme eli viitisen vuotta sitten valmistuneessa Avatarassa oli yhden makuuhuoneen huoneistoja saatavilla hintaan miljoona bahtia, eli semmoiset 25.000 euroa. Grand Bluessa studioiden hintataso lähtee 1.6 miljoonasta ja yhden makuuhuoneen asuntojen hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet viiden vuoden takaisesta. Aika huimaa arvonnousua, vai mitä sanot?
En vastaa mitään, mutta sen sijaan kysyn onko alueella jo toteutunut jälleenmyyntejä ja millä hinnalla ihmiset siinä tapauksessa ovat esimerkiksi Avataraa myyneet?
– Kaikki Avatarasta jälleenmyyntiin tullut tavara on myyty keksimäärin 50 % kalliimmalla kuin mitä se on aikoinaan ostettu, vastaa kysymykseen ilmeisen tottunut markkinointijohtaja, jonka kanssa olemme pikku hiljaa jutustelumme aikana palanneet kerroksista maan kamaralle ja uima-allasalueen poikki takaisin lähtöpisteeseen. Päivä on ollut suorastaan räävittömän kuuma ja iltapäivää kohti lämpö ei kun nousee. Hikoilemme molemmat kuin pienet siat.
– Nyt on kyllä aivan pakko esitellä tuo meidän viinikellari, Pasi puuskahtaa pyyhkien hikeä otsaltaan. Viinit säilytetään siellä 12 asteen viileydessä ja se tekee varmasti meillekin terää juuri nyt. Mitä muuten syötäisiin?
Mae Phimin coolein mesta?
You must be logged in to post a comment.