Enpä juuri aiemmin ole kertoillut näistä keikoista, kun käyn turistipoliisille kääntämässä sellaisten pulaan joutuneiden suomalaisten asioita, jotka itse eivät osaa muuta kieltä kuin Suomea, mutta nyt on aivan pakko

Perjantaina 3.3. heti sen jälkeen kun oltiin oltu juttukeikalla suurlähettilään Pattayan -vierailulla, soitti turistipoliisin kapteeni ja sanoi pukkaavan vähän keikkaa siihen suuntaan. Minä siihen, että ”kymmenen minuuttia” ja sanoin vaimolleni, että kotiosoitteen sijasta mennäänkin nyt turistipoliisin käyntiosoitteeseen.

Turistipoliisin päämajassa oli vastassa itsemurhaa yrittänyt orimattilalainen 33 -vuotias mies, joka passittomana, rahattomana ja vaatteettomanakin oli toimitettu sairaalasta turistipoliisin hoiviin.

Menin sairaalan aamutakissa turistipoliisin toimitilojen odotushuoneessa istuvan miehen luo ja esittäydyin normaalin tapaani suomalaiseksi ja turistipoliisin viralliseksi tulkiksi Pattayalla.

– Sääkö mulle ammut kuulan kalloon, mies kysyi.

Vastasin, ettei kukaan ole aikeissa ampua kuulaa kenenkään kalloon ja olevani paikalla ainoastaan tulkin ominaisuudessa, koska turistipoliisilla ja hänellä ei ole minkään valtakunnan yhteistä kieltä.

– Sano näille, että tappaa minut nyt, kuului vastaus.

Kerroin, ettei moinen Thaimaan lakien mukaan mitenkään ole mahdollista ja että voisin ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen suurlähettilääseen, joka juuri silloin oli Pattayalla ja että suurlähetystö ehkä voisi auttaa hoitamaan hänet Suomeen.

– En minä mihinkään Suomeen halua. Minä haluan kuolla täällä ja nyt, kuului vastaus.

Kerroin miehelle meidän suvussamme kulkevasta sanonnasta jonka mukaan asiat ovat aina aivan helvetin hyvin niin kauan kuin vahingoista rahalla selviää, mutta nuori mies sanoi minulle ettei ”näistä asioista enää millään rahalla selviä”. Sanoi monen sukulaisensa jo tappaneen itsensä hänen toilailujensa takia. Tuli Ossi Viljanen mieleen.

Mies ei halunnut karkoituskeskukseen, ei suurlähetystön eikä minkään muunkaan viranomaistahon apua vaan ainoastaan ”kuulan kalloon, mitä nopeammin, sen parempi”.

Kaksi tuntia juteltiin, ja niiden kahden tunnin tuloksena tulin sitten kertoneeksi Pattayan turistipoliisin päällikölle olleeni juttusilla psykoosissa olevan miehen kanssa ja joutuneeni keskustelumme perusteella toteamaan, että mies tarvitsee ammattiapua, jonka antamiseen ainakaan minusta ei ole. Karkoituskeskus ja sen jälkeen esimerkiksi Lahden Kaupunginsairaala voisivat olla oikeampia osoitteita.

– Sano sille, että istuu tuossa terassilla ja mikäli haluaa käydä jaloittelemassa, niin sekin käy, sanottiin poliisista. Jos se vaikka heittäytyisi auton alle tuossa mäessä!

(Ymmärrettävistä syistä minulla ei ole kuvia tästä keikasta)

Share →
%d bloggers like this: